Governasaun Demokrátiku
Transcrição
Governasaun Demokrátiku
Governasaun Demokrátiku Dezde restaurasaun ba independensia iha tinan 2002, Timor-Leste halo ona progresu mak importante iha konsolidasaun, estabelesimentu no haforsa institusaun governu nian. Institusaun Nasionál ne’ebé mak pratikamente laiha iha tinan 2002, agora proteje demokrásia no estabilidade nasaun nian. Husi majistratura mos hetan ona pasu importante ida apoiu ba regra lei nian; ba parlamentu nasionál hodi halo estrutura legal no fornese supervizaun ne’ebé presiza; organizasaun ba jestaun eleitoral nian hodi asegura tranzisaun polítika mak diak liu husi eleisaun livre no justu; no ba provedoria ne’ebé proteje direitus umanus. PNUD mos sai ona hanesan parseiru iha esforsu hirak nee hodi prosesa no harii sidadaun nia konfiansa ba institusaun governansia demokrátika. No servisu ona tuir siklu hamutuk ho governu ne’ebé susesu hodi ajuda haforsa no estabelese sistema no prosesamentu estrutura institusional, no kontinua atu dezenvolve staf nia abilidade iha institusaun nia laran iha nivel hotu – husi investigadores iha Ombudsman Justisa no Direitus Umanu ba komisaun membrus parlamentar, husi defensoria públika ba too iha organizasaun eleitoral nasaun nia, no mos husi ofisias governu lokál ba too iha komunidade. Klean Liu Tan PNUD nia suporta ba governansia demokrátika iha Timor-Leste ho objetivu atu dezenvolve efeitivamente no integridade husi sistema no prosesu institusaun governansia liu husi suporta polítika no kapasitasaun dezenvolvimentu nian. Justice System Programme (JSP) mak hanesan inisiativu dezenvolvimentu kapasidade mak inklusivu ne’ebé suporta servisu iha tribunal Timor-Leste nian, prokuradór, defensór públiku no Ministériu Justisa, atu hadi’ak sidadaun nia asesu no aumenta sira nia konfiansa ba públiku, iha sistema justisa mak formal, partikularmente iha nivel lokál. Sentru Treinamentu Legal (LTC), ne’ebé hetan suporta husi JSP, mak hanesan fasilidade treinamentu profísional mesak ida deit ba ofisiais setór justisa nian iha nasaun. Juízes nain 51, prokuradór ka defensór públika iha rai laran. Ho maneira rua ne’ebé sai matadalan ba PNUD nia servisu ho Parlamentu Nasionál Timor-Leste. Ami haforsa foundasaun demokrátiku atu haree no responsabilizaa ba haforsa lejislativu, halo monitorizasaun no funsaun reprezentativu Parlamentar no mos aumenta kapasidade tékniku husi Sekretariadu hanesan rekursu ba tempu naruk hodi suporta deputadus sira. PNUD mos ajuda haforsa demokrasia parlamentár hodi fornese konsellu no asisténsia tékniku no habelar liu tan inisiativu dezenvolvimentu kapasida mak eziste tia ona . ida nee inklui mos suporta ativu ba Sentru Rekursu Jéneru nian ka (CEGEN) ne’ebé nia esforsu lori ona liu ba lejistratura hanesan lei kontra violensia doméstiku no mos eleisaun ba feto Membru Parlamentar nain 25 iha tinan 2012. Ida nee maka reprezentasaun aas liu iha rejiaun Ázia-Pasífiku ho porsentu 38 husi lejislatura. Konstitusaun Timor-Leste fornese ona provizaun ba sistema governansia lokál ne’ebé mak forte, demokrátiku no efisiente. PNUD suporta mandadu ida neehodi asesu opsaun husi governu lokál no apoiu iha preparasaun servisu estrutura legal ba regulamentu no polítika ba desentralizasaun. Ida nee mos suporta ona introdusaun mekanismu ba kompromisu sidadaun nian wainhira foti desizaun iha nivel lokál no haforsa kapasidade institusaun lokál nian ho inisiativu planeamentu no implementasaun ba komunidade mak inklusivu. Provedoria ba Direitus Umanus no Justisa ka (PDHJ) mak kaer kargu ho promosaun no proteje direitus ba ema Timor oan sira. PNUD apoiu PDJH habelar abilidade no koñesimentu baze inklui téknika ba investigasaun no monitorizasaun direitus umanus nian. Esforsu ativu PNUD nian iha dezenvolvimentu husi sekretariadu nia Planu Estratéjia ba dahuluk, ne’ebé mak sei sai hanesan matadalan servisu ba too iha tinan 2020. PNUD hahú apoiu Komisaun Anti Korupsaun (KAK) Timor-Leste nian iha tinan 2011 hamutuk ho programa ne’ebé haforsa kapasidade institusional nian iha edukasaun síviku, peskiza kona ba asuntu anti-korupsaun, no harii parseria entre KAK no organizasaun sosiedade sivil. Iha tinan 2012, PNUD mos ajuda ona KAK halo kompleta sira nia avaliasaun rasik iha UN Convention Against Corruption (UNCAC) nia okos.
Documentos relacionados
O Tesouro dos Piratas
GLVWkQFLDTXHRVVHSDUDGHSRLVURGHQRVHQWLGRGDSUDLDHFDPLQKHD PHVPDGLVWkQFLDTXHDFDERXGHSHUFRUUHU(VFDYHDtHHLVR7(62852 8PDEUDoRHERDUHFRPSHQVD
Leia maisTimor Lorosa`e adopta lei eleisaun nian
nian.Setembro 1999 halo estraga dumentos rai nian at hotu hamutuk ho uma sira no infrastrutura sistema judisial mos tenke hadia lalais demais I la dun los.hirak maka halo situasaun ida nebe la iha ...
Leia mais