Governasaun Demokrátiku

Transcrição

Governasaun Demokrátiku
Governasaun Demokrátiku
Dezde restaurasaun ba independensia iha tinan 2002, Timor-Leste halo ona progresu mak importante
iha konsolidasaun, estabelesimentu no haforsa institusaun governu nian. Institusaun Nasionál ne’ebé
mak pratikamente laiha iha tinan 2002, agora proteje demokrásia no estabilidade nasaun nian. Husi
majistratura mos hetan ona pasu importante ida apoiu ba regra lei nian; ba parlamentu nasionál hodi
halo estrutura legal no fornese supervizaun ne’ebé presiza; organizasaun ba jestaun eleitoral nian hodi
asegura tranzisaun polítika mak diak liu husi eleisaun livre no justu; no ba provedoria ne’ebé proteje
direitus umanus.
PNUD mos sai ona hanesan parseiru iha esforsu hirak nee hodi prosesa no harii sidadaun nia konfiansa
ba institusaun governansia demokrátika. No servisu ona tuir siklu hamutuk ho governu ne’ebé susesu
hodi ajuda haforsa no estabelese sistema no prosesamentu estrutura institusional, no kontinua atu
dezenvolve staf nia abilidade iha institusaun nia laran iha nivel hotu – husi investigadores iha
Ombudsman Justisa no Direitus Umanu ba komisaun membrus parlamentar, husi defensoria públika ba
too iha organizasaun eleitoral nasaun nia, no mos husi ofisias governu lokál ba too iha komunidade.
Klean Liu Tan
PNUD nia suporta ba governansia demokrátika iha Timor-Leste ho objetivu atu dezenvolve
efeitivamente no integridade husi sistema no prosesu institusaun governansia liu husi suporta polítika
no kapasitasaun dezenvolvimentu nian.
Justice System Programme (JSP) mak hanesan inisiativu dezenvolvimentu kapasidade mak inklusivu
ne’ebé suporta servisu iha tribunal Timor-Leste nian, prokuradór, defensór públiku no Ministériu Justisa,
atu hadi’ak sidadaun nia asesu no aumenta sira nia konfiansa ba públiku, iha sistema justisa mak formal,
partikularmente iha nivel lokál. Sentru Treinamentu Legal (LTC), ne’ebé hetan suporta husi JSP, mak
hanesan fasilidade treinamentu profísional mesak ida deit ba ofisiais setór justisa nian iha nasaun.
Juízes nain 51, prokuradór ka defensór públika iha rai laran.
Ho maneira rua ne’ebé sai matadalan ba PNUD nia servisu ho Parlamentu Nasionál Timor-Leste. Ami
haforsa foundasaun demokrátiku atu haree no responsabilizaa ba haforsa lejislativu, halo
monitorizasaun no funsaun reprezentativu Parlamentar no mos aumenta kapasidade tékniku husi
Sekretariadu hanesan rekursu ba tempu naruk hodi suporta deputadus sira.
PNUD mos ajuda haforsa demokrasia parlamentár hodi fornese konsellu no asisténsia tékniku no
habelar liu tan inisiativu dezenvolvimentu kapasida mak eziste tia ona . ida nee inklui mos suporta ativu
ba Sentru Rekursu Jéneru nian ka (CEGEN) ne’ebé nia esforsu lori ona liu ba lejistratura hanesan lei
kontra violensia doméstiku no mos eleisaun ba feto Membru Parlamentar nain 25 iha tinan 2012. Ida
nee maka reprezentasaun aas liu iha rejiaun Ázia-Pasífiku ho porsentu 38 husi lejislatura.
Konstitusaun Timor-Leste fornese ona provizaun ba sistema governansia lokál ne’ebé mak forte,
demokrátiku no efisiente. PNUD suporta mandadu ida neehodi asesu opsaun husi governu lokál no
apoiu iha preparasaun servisu estrutura legal ba regulamentu no polítika ba desentralizasaun. Ida nee
mos suporta ona introdusaun mekanismu ba kompromisu sidadaun nian wainhira foti desizaun iha nivel
lokál no haforsa kapasidade institusaun lokál nian ho inisiativu planeamentu no implementasaun ba
komunidade mak inklusivu.
Provedoria ba Direitus Umanus no Justisa ka (PDHJ) mak kaer kargu ho promosaun no proteje direitus ba
ema Timor oan sira. PNUD apoiu PDJH habelar abilidade no koñesimentu baze inklui téknika ba
investigasaun no monitorizasaun direitus umanus nian. Esforsu ativu PNUD nian iha dezenvolvimentu
husi sekretariadu nia Planu Estratéjia ba dahuluk, ne’ebé mak sei sai hanesan matadalan servisu ba too
iha tinan 2020.
PNUD hahú apoiu Komisaun Anti Korupsaun (KAK) Timor-Leste nian iha tinan 2011 hamutuk ho
programa ne’ebé haforsa kapasidade institusional nian iha edukasaun síviku, peskiza kona ba asuntu
anti-korupsaun, no harii parseria entre KAK no organizasaun sosiedade sivil. Iha tinan 2012, PNUD mos
ajuda ona KAK halo kompleta sira nia avaliasaun rasik iha UN Convention Against Corruption (UNCAC)
nia okos.

Documentos relacionados

O Tesouro dos Piratas

O Tesouro dos Piratas GLVWkQFLDTXHRVVHSDUDGHSRLVURGHžQRVHQWLGRGDSUDLDHFDPLQKHD PHVPDGLVWkQFLDTXHDFDERXGHSHUFRUUHU(VFDYHDtHHLVR7(62852 8PDEUDoRHERDUHFRPSHQVD

Leia mais

Timor Lorosa`e adopta lei eleisaun nian

Timor Lorosa`e adopta lei eleisaun nian nian.Setembro 1999 halo estraga dumentos rai nian at hotu hamutuk ho uma sira no infrastrutura sistema judisial mos tenke hadia lalais demais I la dun los.hirak maka halo situasaun ida nebe la iha ...

Leia mais