Untitled

44
45
TEKSTI ROBERT ZSOLNAY
KUVITUS TINA ZELLMER
TULEVAISUUDEN TEKIJÄT
Keksimisen hengenvoima on tehnyt ihmisestä autoilevan, vienyt hänet
ilmaan ja lopulta avaruuteen. Jokaisen keksinnön myötä nykyisyyteen
tulee pala tulevaisuutta.
”
Keksinnöt ovat kukkia, innovaatiot rikkaruohoja. Keksintö syntyy useimmiten
loistokkaasta uudesta ideasta, ja innovaatio
levittää tämän idean inspiraation maailmalle.” Tämän vertauksen on lausunut Ethernetin
henkinen isä Robert Metcalfe yhdessä esitelmässään. Hän on keksinyt tietokoneverkkotekniikan, joka nykyään yhdistää kymmenet miljoonat tietokoneet internetiksi. Tämä
mies on yksi arvostetuimmista innovaatioasiantuntijoista.
Teknisestä korkeakoulusta Massachussets Institut of Technology (MIT) ja Harvardin
yliopistosta valmistunut amerikkalainen Metcalfe keräsi ensin ammattikokemusta suuren
yrityksen insinöörinä ja myyntijohtajana, mutta yritys ei onnistunut tuomaan markkinoille Metcalfen Ethernet-teknologiaa. Hän sanoi
itsensä irti, perusti oman yrityksen ja toteutti yhden IT-ajan suurista menestystarinoista.
Metcalfe tietää siksi erinomaisen hyvin, miten tärkeää on pystyä muuttamaan keksinnöt kannattaviksi innovaatioiksi. Hänen ver-
tauksensa oli tahallisen liioiteltu.
Kukat ja rikkaruohot. Vertaus saa meidät kuitenkin tiedostamaan tärkeän tosiasian: ilman keksijähenkeä ei ole innovaatioita.
Oivallus, joka viime aikoina on saanut useat
asiantuntijat vaatimaan taas lisää vapautta
ihmisille, joille tutkimuksen ja oivaltamisen
vetovoima on intohimo. Taloudelliset pakotteet pitäisi ainakin siirtää joksikin aikaa sivuun. Luovat ihmisethän ovat sitä paitsi usein
aikaansa edellä.
Ihmiskunnan hyväksi
Aikaansa edellä oli myös alankomaalainen
Ron Kok, joka on keksinyt orgaanisista valodiodeista valmistetun folionäytön. Word Economic Forum palkitsi sen uraauurtavana keksintönä, mutta markkinat eivät vielä ole olleet
sille kypsät. Kokin teknologia kykenisi auttamaan läpimurtoon muutamia vuosia keskusteluissa olleen painotuotteiden korvaamisen
elektronisella paperilla. Hänen folionäyttönsä tuntuvat lähes paperilta, ja niitä voi kää-
46
Suurilla keksijöillä on tahto menestyä ja
rohkeus epäonnistua.
riä rullalle sekä taitella.
New York Times Magazine ylisti uuden
keksijäsukupolven tiennäyttäjäksi amerikkalaista Amy Smithiä, joka myös on suorittanut tutkintonsa MIT:ssä. Smith on kehittänyt
muun muassa veden laadun analysointilaitteen, joka toimii ilman sähköä eikä ole liian
kallis. Laitteesta on siten hyötyä myös kehitysmaiden ihmisille, jotka sen avulla voivat mitata esimerkiksi juomaveden bakteeripitoisuuden.
Smith sai niin sanotulla vaihtovaiheinkubaattorillaan tavoitellun Lemelson-MIT Student Avard -palkinnon ensimmäisenä naisena
MIT:n historiassa. Tämä palkinto myönnetään
opiskelijalle, jolla on häikäisevä ja esimerkillinen keksimiskyky. Smith koki palkinnon velvoitteena opettaa vanhempana luennoitsijana
MIT:ssä, eikä hän näytä väsyvän kehittämään
hyödyllisiä hightech-laitteita, jotka ovat yksinkertaisia ja hinnaltaan kohtuullisia.
Modernia mielikuvitusta
Keksinnöt ovat linkkejä nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Lentokone, puhelin ja internet muodostavat esimerkillisen kolmikon
suurista keksinnöistä, joita ovat luoneet nerot, pikkuasioihin paneutuvat pohdiskelijat.
Uteliaisuus, tiedonjano, luovuus, älykkyys ja
suuri määrä kärsivällisyyttä ovat ominaista
näille henkilöille. Näiden vahvuuksien ansiosta he voivat auttaa voittamaan yhteiskunnallisen ja taloudellisen laman.
Einstein, ehkä kaikkien aikojen huomattavin fyysikko, korosti kerran luomiskautensa
kukoistuksessa, että jos tutkimus annettaisiin
yksinomaan insinöörien haltuun, ihmiskunnalla olisi täydellisesti toimivat petrolilamput
mutta ei sähköä. Mutta ei tämä pörröpäinen
mies silti tuntenut vastenmielisyyttä teknisiä asioita kohtaan: Hän kehitti kompasseja
ja keksi ”automaattisen betonisen kansanjääkaapin”. Einstein suunnitteli sen vuonna
1926 Berliinissä yhdessä fyysikkokollegansa Leo Szilardin kanssa ja haki sille patentin Sveitsiin.
Jääkaapin erikoisuus oli, että keksijät
käyttivät kylmäaineena höyrystettyä alkoholia jääkaapeissa siihen aikaan tavallisesti käytettyjen myrkyllisten kemikaalien sijaan. Tiedetään kertoa, että lehtiartikkeli,
jossa kerrottiin tuollaisen laitteen räjähdyksen aiheuttaneen usean ihmisen kuoleman,
innoitti nämä fyysikot tähän verrattain maalliseen keksintöön.
Mutta Einstein-jääkaappi jäi vain prototyypiksi; maailmalle kieltä näyttänyt nero kun
Keksijät joutuvat usein odottamaan
läpimurtoa kauan.
oli enemmän suurten kokonaisuuksien mies
kuin keittiölaitteiden kehittäjä.
Keksintö, löydös, innovaatio
Jokainen keksivä mieli tarvitsee vapauden
työstää ideansa ilman kompromisseja, rohkeuden riskien ottamiseen, ehdotonta perusteellisuutta sekä luonteen lujuutta kestää yrityksen ja erehdyksen vaiva.
Ilman näitä luoteenpiirteitä Wilhelm Conrad Röntgen olisi tuskin koskaan päässyt historiankirjoihin ensimmäisenä Nobel-palkinnon saajana. Hän keksi vuonna 1895 niin
sanotut X-säteet, jotka myöhemmin nimettiin hänen mukaansa, ja jotka avasivat lääketieteen diagnostiikalle siihen asti täysin tuntemattomia ulottuvuuksia. Keksintö, jonka
hän teki vain siksi, että oli tarpeeksi rohkea
ja kärsivällinen selvittääkseen katodiputkitutkimustensa sivutuotteena syntynyttä ilmiötä. Röntgen tutki katodiputkitekniikkaa,
joka sittemmin johti muun muassa tv-kuvaputken syntymiseen, ja tässä yhteydessä siihen asti tuntemattomat säteet vapautuivat ja
piirtyivät näkyviin laboratoriossa olleille valokuvalevyille. Tutkimusten sivuraide kantoi
hedelmää ja johti menestykseen, josta maailma hyötyy vielä tänäkin päivänä.
Keksinnöt ovat toimintaohjeita, jotka osoit-
48
tavat, miten luonnonvoimia voidaan käyttää
tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä hengessä viisaat päät kaikkialla maailmassa työskentelevät kuumeisesti maailmaamme koskevan tiedon laajentamiseksi. Löytäjät sitä
vastoin löytävät jotain, joka on ollut jo olemassa, mutta joka siihen asti on ollut tuntematonta. Röntgen on tässä suhteessa keksijä, löytäjä ja innovaattori yhdessä ja samassa
persoonassa, sillä hän kehitti heti myös saavutuksensa markkinakelpoisen toteutuksen:
röntgenlaitteen.
Koska Röntgen ei patentoinut keksintöään, hän vapautti tietämyksensä siten, että
se koitui mahdollisimman nopeasti koko ihmiskunnan hyväksi. Röntgentekniikasta tuli
nopeasti yksi lääketieteen eniten käytetyistä
diagnoositekniikoista. Arkeologit läpivalaisivat sillä muumioita ja avaamattomia hautoja.
Tulevaisuuteen kantavat menetelmät avaavat
usein ikkunoita myös menneisyyteen.
Ajan siivillä
Kitti Hawk, Pohjois-Carolina, 17. joulukuuta 1903. Veljekset Wilbur ja Orville Wright
seisovat vuosien väsymättömän aherruksen
Da Vincin rakennelma vuodelta
1483 lensi vuonna 2000 ja
laskeutui pehmeästi.
jälkeen Kill Devil Hills -kukkulalla ja odottavat elämänsä suurta hetkeä: ihmiskunnan
historian ensimmäisen miehitetyn ja ohjatun lennon tekemistä. Lentämisen unelma
oli täysin lumonnut nämä kaksi polkupyörämekaanikkoa.
Lentämisen pioneeri Otto Lilienthalin syöksyminen vuonna 1896 kuolemaan oli järkyttänyt veljeksiä. He olivat tehneet kiihkeästi
ja keskeytyksettä työtä käyttökelpoisen moottoroidun lentokoneen parissa. He testasivat
200 erilaista siipimuotoa, nousivat noin tuhat kertaa liitolentoon ja työstivät pitkään 12
hevosvoimaista ja 100 kiloa painavaa nelisylinterimoottoria ennen kuin pääsivät nousemaan kaksitasolentokoneellaan ilmaan – ja
tekivät totta lentämisen unelmasta.
Saattaa kulua vielä muutamia vuosia ennen kuin ihmiskunnalla on kädessään ensimmäinen rullalle käärittävä ja taiteltava elektroninen sanomalehti. Alankomaalaiselle Ron
Kokille se on yhdentekevää. Siihen mennessä hän on jo myynyt sielunsa muille projekteille. Tällä hetkellä hän työskentelee yrityksessään tuodakseen markkinoille silmälasit,
jotka maksaisivat suunnilleen yhden Yhdysvaltain dollarin ja jotka olisivat siten kaikkein köyhimpienkin alueiden ihmisten ulottuvilla. Keksijähenki ei salli jäädä lepäämään
laakereilla.
Kokin ei tarvinne kuitenkaan odottaa
keksintönsä käytännön toteutusta yhtä kauan kuin Leonardo da Vincin, joka ei ollut vain
Mona Lisan luonut taidemaalari. Da Vinci oli
myös keksijä, ja kuten niin monella, myös
hänen sielussaan paloi lentämisen unelma.
Tämä italialainen nero valmisti muun muassa vuonna 1483 eräänlaisen liitovarjon rakennepiirustuksen.
Vuosisadat kuluivat. Mona Lisa oli katsellut hymyillen Pariisin Louvren seinältä
jo kauan, kun englantilainen Adrian Nichols
ryhtyi herättämään henkiin da Vincin lentolaitetta 1400-luvulta peräisin olevien alkuperäisten piirustusten pohjalta. Vuonna 2000
Nichols lensi 517 vuotta sitten piirustuslaudalla suunnitellulla pyramidin muotoisella,
puusta ja purjekankaasta valmistetulla lentolaitteella noin 3000 metrin korkeudelta maahan. Pehmeästi ja turvallisesti.
Jos Leonardo da Vinci olisi kokenut sen,
hänen sydämensä olisi oletettavasti pakahtunut ilosta. Eikä hänen hymynsä olisi ehkä ollut
aivan yhtä pidättyväinen kuin Mona Lisalla.