n Präsidenten Lorenz-Meyer und Weber - Deutsch

2·2009
n Präsidenten Lorenz-Meyer und Weber:
Über offene Märkte aus der Krise
n Kauppakamarin vuosikokous:
Vapaa kauppa tie ulos kriisistä
Fotogalerie • Kuvagalleria
Vorwort • Esipuhe
Liebe Mitglieder
der DFHK,
Honorarkonsul Gunther Ranke (links) mit den beiden Botschaftern
Harry Helenius und Wilfried Grolig.
Die beiden DFHK-Vorstandsmitglieder aus Hessen, Eva Dude und Prof.
Dr. Alexander Riesenkampff, mit den neuen Vorstandsmitgliedern Esa
Kaunistola (2. von links) und Anders Portin (2. von rechts).
Das Büfett im Anschluss an die Festvortragsveranstaltung nutzten
die Teilnehmer der Jahrestagung zu zahlreichen Gesprächen.
DFHK-Geschäftsführer Manfred Dransfeld (links) im Meinungsaustausch
mit Bundesbankpräsident Prof. Dr. Axel Weber.
Erja Tikka, designierte finnische Generalkonsulin in Hamburg, mit
DFHK-Gründungsgeschäftsführer Dr. Erik von Knorre und
DFHK-Präsident Robert Lorenz-Meyer.
Drei ehemalige Präsidenten der DFHK. Von links nach rechts
Honorarkonsul Gunther Ranke (links), Claus-Achim Eschke (Mitte)
und Kommerzienrat Magnus Bargum.
I
ch freue mich, als neuer Präsident der Deutsch-Finnischen
Handelskammer an der Spitze einer Organisation stehen zu
können, die sich ohne Wenn und Aber für einen freien Außenhandel einsetzt. Es trifft sich gut, dass ich Anfang Juni auch die
Präsidentschaft der Bimco übernommen habe, die als größte
Schifffahrtsorganisation der Welt die gleichen Ziele verfolgt.
Gerade in der jetzigen Wirtschaftskrise werden Stimmen laut, die meinen, mit einer Bevorzugung einheimischer
Produkte oder protektionistischen Reglementierungen aus der
Krise herauzukommen. Derartigen Bestrebungen erteilt die
Deutsch-Finnische Handelskammer eine klare Absage.
Mit Sorge sehen wir daher die Vorschläge der russischen
Zollverwaltung, den Containertransport per LKW nach Russland durch Vorschriften begrenzen zu wollen. Dies wäre ein
schwerer Schlag für den gut funktionierenden Transitverkehr,
der zu einem großen Teil von Deutschland aus über finnische
Häfen nach Russland geht.
Wachsam sollten wir aber auch in Bezug auf unsere eigenen Länder sein. Es fragt sich, ob nicht so manche an sich gut
gemeinte Umweltvorschrift in Deutschland nicht auch den
Zugang zum deutschen Markt behindert und damit ein Handelshindernis darstellt. Als Handelshindernis hier in Finnland
wiederum betrachten wir – wie ja auch die EU-Kommission
- die hohe Autosteuer, die de facto die gleiche Wirkung wie
ein Zoll hat.
Gerade in der jetzigen Krise, in der Deutschland versucht,
durch steuerliche Erleichterungen den Verkauf von PKW und
damit auch die Konjunktur anzukurbeln, wirkt eine hohe
Autosteuer diesem Ziel jedoch entgegen. Finnland hat ja ein
ureigenes Interesse daran, dass die Konjunktur in Deutschland möglichst rasch wieder anspringt, zumal Deutschland
in den ersten Monaten dieses Jahres wieder zum wichtigsten
Handelspartner Finnlands geworden ist.
In schwierigen Zeiten wie diesen ist die Arbeit unserer
Kammer jedoch besonders wichtig, denn wir können mit unseren
vielfältigen Dienstleistungen sowohl deutschen als auch finnischen Unternehmen helfen, neue Absatzmärkte zu erschließen.
Robert Lorenz-Meyer
Präsident der Deutsch-Finnischen Handelskammer
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Hyvät
kauppakamarin jäsenet,
O
len iloinen voidessani uutena Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana
olla johtamassa järjestöä, joka selkeästi puolustaa
vapaata ulkomaankauppaa. Sopiikin hyvin, että kesäkuun
alussa ryhdyn johtamaan myös BIMCOa, joka maailman
suurimpana merenkulkujärjestönä pyrkii samaan tavoitteeseen.
Juuri nykyisessä talouskriisissä kuulee mielipiteitä, että
kriisistä selvittäisiin suosimalla kotimaisia tuotteita tai
ottamalla käyttöön protektionistista sääntelyä. SaksalaisSuomalainen Kauppakamari sanoutuu selkeästi irti tällaisista pyrkimyksistä.
Huolestuneena katsomme myös venäläisten tulliviranomaisten ehdotuksia, joilla halutaan määräyksin rajoittaa
konttikuljetuksia kuorma-autoilla Venäjälle. Tämä olisi
vakava isku hyvintoimivalle kauttakulkuliikenteelle, joka
suurelta osin kulkee Saksasta Suomen satamien kautta
Venäjälle.
Omassa maassakin on oltava hereillä. Voi hyvällä syyllä
kysyä, eivätkö monet hyvää tarkoittavat ympäristömääräykset Saksassa estä pääsyä Saksan markkinoille ja siten
muodostu kaupan esteeksi. Saksalaisin silmin kaupan esteenä Suomessa pidämme, kuten EU-komissiokin, korkeaa
autoveroa, joka todellisuudessa vaikuttaa tullin tavoin.
Saksassa yritetään verohelpotuksin virkistää autokauppaa
ja siten suhdanteita. Juuri nykyisessä kriisissä korkea autovero vaikuttaa päinvastoin. Suomella on erityinen kiinnostus
Saksan suhdanteiden mahdollisimman nopeaan nousuun,
onhan Saksa taas tämän vuoden alkukuukausien aikana kivunnut Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi.
Näinä vaikeina aikoina Kauppakamarin työ on erityisen
tärkeää, koska voimme monipuolisella palvelutarjonnallamme auttaa sekä saksalaisia että suomalaisia yrityksiä
löytämään uusia markkinoita.
3
Sisältö
Inhalt
Saksankieliset sivut:
Mitteilungen der DeutschFinnischen Handelskammer
Kauppakamarin jäsenlehti
ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Se lähetetään jäsenistölle
maksutta. Tekstiä lainattaessa
lähde aina mainittava.
Painos: 2000
Hallituksen
puheenjohtaja:
Robert Lorenz-Meyer
Toimitusjohtaja:
Manfred Dransfeld
Toimitus:
Riitta Ahlqvist
Bernd Fischer
Anja Kontturi
Mariaana Rainerla-Pulli
Deutsche Seiten:
2
Kuvagalleria vuosikokouksesta
2
Fotogalerie von der Jahrestagung
3
Johtokunnan uuden puheenjohtajan esipuhe
3
Vorwort des neuen DFHK-Präsidenten
6
Kauppakamari
6
DFHK intern
8
Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä
8
DFHK-Jahrestagung in Helsinki
14
Hampurilainen muotikoruyritys ”Bijou Brigitte“
avaa kolmannen liikkeen Suomessa
15
Markkinaosuudet muuttuvat suomalaisessa
päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa
10
„Ende der Finanzkrise – Wende der Konjunktur?“
Auszüge aus dem Festvortrag von
Bundesbankpräsident Prof. Dr. Axel Weber
16
Lidl lisää kilpailua suomalaiseen vähittäiskauppaan
12
DFHK-Verkehrsausschuss am Flughafen
Helsinki-Vantaa
17
Talousuutisia Suomesta
14
Hamburger Modeschmuckunternehmen
„Bijou Brigitte“ eröffnet dritte Filiale in Finnland
20
100 suurinta suomalaista yhtiötä 2008
22
Liikeyhteydet
15
Marktanteilsverschiebungen im finnischen
Lebensmitteleinzelhandel
16
Lidl sorgt für mehr Wettbewerb im finnischen
Einzelhandel
Geschäftsführer:
Manfred Dransfeld
17
Wirtschaftsnachrichten
20
Die 100 größten finnischen Unternehmen 2008
22
Geschäftsvermittlungen
Redaktion:
Riitta Ahlqvist
Bernd Fischer
Anja Kontturi
Mariaana Rainerla-Pulli
Suomenkieliset sivut:
25
Kuvagalleria vuosikokouksesta
26
Kauppakamari
27
Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä
Ilmoitusmyynti:
Maija-Liisa Saksa
Sana-Saku Oy
Puh. (09) 547 1391
[email protected]
28
”Rahoituskriisin loppu – suhdanteiden käänne?“
Otteita Saksan keskuspankin pääjohtajan
Axel Weberin pitämästä juhlaesitelmästä
25
Fotogalerie von der Jahrestagung
30
Liikennevaliokunta kokoontui lentokentällä
26
DFHK intern
Layout:
Adverbi Oy
31
Lidl – vähittäiskaupan haastaja Suomessa
27
DFHK-Jahrestagung in Helsinki
32
Talousuutiset
31
Lidl - Herausforderer im finnischen Einzelhandel
33
Finnvera Oyj rahoitusmarkkinoiden täydentäjä
32
Wirtschaftsnachrichten aus Deutschland
34
Teknologiaryrityksille rahoitustukea EU-tutkimuksen
7. puiteohjelmasta
33
Beiträge vom Finanzierungsseminar der DFHK
in Helsinki
35
Käytännön kokemuksia etabloitumisesta
Saksan markkinoille
36
Hannoverin kauppakamarin toimitusjohtaja
Dr. Wilfried Prewo: ”Miten Saksa selviää kriisistä?“
36
„Wie meistert Deutschland die Krise“
– Zusammenfassung des Vortrags von Dr. Wilfried
Prewo, Hauptgeschäftsführer der IHK Hannover,
auf einem Konjunkturseminar der DFHK
am 7. Mai 2009 in Helsinki
38
Messu-uutisia
38
Messeneuigkeiten
Ilmestymispäivä: 3.6.2009
Painopaikka:
Hannun Tasapaino Oy
Painettu ympäristöystävälliselle paperille
Novatech Easy Matt,
Galerie Art Gloss
ISSN 1236-360X
Saksalais-Suomalainen
Kauppakamari
Mikonkatu 25
PL 83
00101 Helsinki
Das Magazin erscheint
vier­mal jährlich. Die Abgabe erfolgt kostenlos
an Mitglieder.
Nach­druck nur mit
Quellen­angabe.
Auflage: 2000
Präsident:
Robert Lorenz-Meyer
Redaktionsschluss: 3. Juni 2009
Finnische Seiten:
Puh. (09) 6122 120
Faksi (09) 642 859
info@dfhk.fi
www.dfhk.fi
Mitteilungen der
Deutsch-Finnischen
Handelskammer
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vastavalittu puheenjohtaja
Der neu gewählte Präsident der Deutsch-Finnischen Handelskammer,
Robert Lorenz-Meyer ja Saksan keskuspankin pääjohtaja Axel
Robert Lorenz-Meyer, und Bundesbankpräsident Prof. Dr. Axel Weber
Weber painottivat Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin
unterstrichen auf der DFHK-Jahrestagung am 25. Mai 2009 in Helsinki,
vuosikokouksessa 25. toukokuuta Helsingissä, että vain avoimet
dass nur offene Märkte aus der derzeitigen Wirtschaftskrise herausführen
markkinat voivat olla tie ulos tämän hetken talouskriisistä.
können. Auch der finnische Außenhandelsminister Paavo Väyrynen hob
Myös ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen korosti
in seinem Grußwort die Bedeutung eines freien Außenhandels hervor.
Anzeigen–Verwaltung:
Maija-Liisa Saksa (FI)
Sana-Saku Oy
Tel. +358-9-547 1391
[email protected]
Layout:
Adverbi Oy
Druck:
Hannun Tasapaino Oy
Gedruckt auf
umwelt­freund­lichem
Novatech Easy Matt,
Galerie Art Gloss
ISSN 1236-360X
Deutsch-Finnische
Handelskammer
Mikonkatu 25
Postfach 83
FI-00101 Helsinki
Tel. +358-9-612 212-0
Fax +358-9-642859
E-Mail: info@dfhk.fi
Internet: www.dfhk.fi
tervehdyspuheessaan vapaan ulkomaankaupan merkitystä.
Vuosikokouksen jälkeen avautui kokousvieraille bufetti.
4
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
5
DFHK intern • Kauppakamari
DFHK intern • Kauppakamari
Robert Lorenz-Meyer
neuer Präsident der
Deutsch-Finnischen
Handelskammer
Im Rahmen der DFHK-Jahrestagung
am 25. Mai 2009 in Helsinki wurde
Robert Lorenz-Meyer, Geschäftsführender Gesellschafter der Hamburger
Reederei Ernst Russ GmbH, vom
Vorstand zum neuen Präsidenten
der Kammer gewählt. Er ist damit
Nachfolger von Berndt Brunow, der
jetzt Erster Vizepräsident der DFHK
ist. Ferner wurde Kari Hietanen,
Vorstandsmitglied der Wärtsilä Oyj,
neu in den Geschäftsführenden Vorstand der Kammer gewählt. Er trat
damit die Nachfolge von Industrierat
Martin Granholm an, der aber weiter
Mitglied im Gesamtvorstand ist.
Von der Mitgliederversammlung
wurden neu in den Gesamtvorstand
gewählt:
• Esa Kaunistola, Director Trade
Policy der Nokia Oyj
• Anders Portin, Direktor im
Verband der Finnischen
Forstindustrie
• Antti Tiitola,
Geschäftsleitungsvorsitzender der
Lidl Suomi Ky
Energiebroschüre Finnland erschienen
Zusammen mit der Germany Trade &
Invest – Gesellschaft für Außenwirtschaft
und Standortmarketing mbH in Köln hat
die DFHK eine 48-seitige Broschüre „Finnland – Energiewirtschaft, erneuerbare
Energien, Energieeffizienz bei Gebäuden“
herausgegeben. Die Broschüre versteht
sich als praxisnahe Handreichung für ein
Finnland-Engagement im Energiebereich
und stellt die Absatzchancen im Bereich
der Energiewirtschaft auf einem Blick
dar. Die 48-seitige Broschüre kann zum
Preis von 20,- € bestellt werden bei
[email protected].
Wanderausstellung
„UNESCO-Welterbe in Deutschland“ in der DFHK
In der DFHK ist bis Ende Juni 2009 die
Wanderausstellung „UNESCO-Welterbe
in Deutschland“ zu sehen. Es handelt sich
dabei um Panoramabilder des Fotografen
Hans-J. Aubert zu den Welterbestätten in
Deutschland. Die Wanderausstellung wurde der DFHK von der Deutschen Botschaft
in Helsinki zur Verfügung gestellt.
Ausstellung
„Trotz und Melancholie“
mit Gemälden aus Dresden
vom 29.4.-30.8. in Helsinki
Vom 29. April bis zum 30. August 2009 zeigt das Kunstmuseum der Stadt Helsinki in Meilahti die Ausstellung „Trotz und Melancholie“ - Deutsche Malerei
von der Romantik bis zur Gegenwart. Die Ausstellung
umfasst über 60 repräsentative Gemälde aus dem
Bestand des Dresdner Albertinums/Galerie Neue
Meister. Mit Werken von Caspar David Friedrich und
Ludwig Richter über Max Liebermann und Otto Dix
zu den zeitgenössischen Künstlern Gerhard Richter
und Eberhard Havekost erhält der kunstinteressierte
Besucher einen repräsentativen Überblick über die
Sammlungsschwerpunkte des weltbekannten Dresdner Museums. Tätigkeitsbericht
der DFHK
6
Den Vorsitz des Prüfungsausschusses für die Prüfung
Wirtschaftsdeutsch International in Finnland hat Mika
Pöpken, Wirtschaftsjurist bei der Anwaltskanzlei Kari
Lunnas Oy, übernommen. Er ist damit Nachfolger von
Hans E. Selle, der seit Einführung der PWD International
im Jahre 1989 den Prüfungsvorsitz in Finnland innehatte. In diesem Jahr nahmen 9 Kandidaten an der Prüfung teil, die die DFHK in Finnland zusammen mit dem
Goethe-Institut Helsinki durchführte. Alle Kandidaten
bestanden die Prüfung und erhielten ihre Zeugnisse am
29. Mai 2009 aus der Hand von Botschaftsrat Ulrich
Peitz auf einem Empfang in der Deutschen Botschaft in
Helsinki.
Beste Teilnehmerin war Jonna Denessiouk aus Turku,
die vom neuen Prüfungsausschussvorsitzenden Mika
Pöpken mit dem 250 € dotierten Friedrich-E.-Russegger-Preis ausgezeichnet wurde. Dieser Preis, der nach
dem früheren DFHK-Ehrenpräsidenten und Ehrenvorsitzenden der Deutsch-Finnischen Vereinigung (DFV) in
Lübeck benannt ist, stammt aus den Erträgnissen eines
Fonds, den Andreas Russegger der DFV hat zukommen
lassen.
Mika Pöpken gratuliert Jonna Denessiouk zum
Friedrich-E.-Russegger-Preis.
Ausgeschieden aus dem Vorstand
sind Christer Antson, Christian Karlsson und Jörn-Peter Kassow, denen
der scheidende DFHK-Präsident
Berndt Brunow seinen Dank für ihre
zum Teil langjährige Mitarbeit im
Vorstand aussprach.
Der Tätigkeitsbericht der DeutschFinnischen Handelskammer für das
Jahr 2008 ist erschienen und kann auf
den Internetseiten der DFHK (www.
dfhk.fi) unter der Navigationsleiste
„Publikationen“ heruntergeladen
werden. Auf Wunsch senden wir den
Tätigkeitsbericht 2008 auch gerne in
gedruckter Form zu.
Mika Pöpken neuer Vorsitzender
des PWD-Prüfungsausschusses
Das Deutsche Gourmet Spargelessen am 4. Mai 2009 fand erneut im Restaurant Pörssi in Helsinki statt. DFHK-Geschäftsführer Manfred Dransfeld bedankte sich im Namen aller Gäste beim
Michelin 2-Sterne-Koch Christian Lohse für das erlesene 4-Gänge-Menü.
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
7
DFHK intern • Kauppakamari
DFHK intern • Kauppakamari
DFHK-Jahrestagung in Helsinki:
Gemeinsam die Krise meistern
Die Jahrestagung der Deutsch-Finnischen Handelskammer am 25. Mai 2009 im
Hotel Hilton Helsinki Strand war mit gut 100 Teilnehmern erneut gut besucht.
Der Kammer war es gelungen, als Festredner den Präsidenten der Deutschen
Bundesbank, Prof. Dr. Axel Weber, zu gewinnen, der sich in seinem Vortrag
optimistisch zeigte, dass die verschiedenen Konjunkturprogramme zunehmend
ihre Wirkung entfalten.
D
er neu gewählte Präsident der
DFHK, Robert Lorenz-Meyer, konnte neben dem Festredner auch den
finnischen Minister für Außenhandel
und Entwicklung, Dr. Paavo Väyrynen,
sowie die beiden Botschafter Wilfried
Grolig und Harry Helenius begrüßen.
Deren Anwesenheit, so Präsident LorenzMeyer, unterstreiche die ausgezeichnete
Zusammenarbeit, die die Kammer sowohl
mit der Botschaft von Finnland in Berlin
als auch mit der Deutschen Botschaft in
Helsinki verbinde.
8
Ein Wort des Dankes richtete Präsident
Lorenz-Meyer an seinen Amtsvorgänger Berndt Brunow, der sich in den
letzten beiden Jahren mit großem
Einsatz für das Wohl der deutschfinnischen Wirtschaftsbeziehungen
eingesetzt habe. „Es ist nicht zuletzt
Ihnen zu verdanken,“ so Präsident
Lorenz-Meyer, „dass wir das 30-jährige
Jubiläum unserer Kammer mit einer so
großen Resonanz in Helsinki und dann
mit der finnischen Staatspräsidentin
in Hamburg feiern konnten. Auf der
letztjährigen Festvortragsveranstaltung in meiner Heimatstadt Hamburg
blickten wir auch auf das 90-jährige
Jubiläum der Deutsch-Finnischen
Vereinigung zurück, aus der die
Deutsch-Finnischen. Handelskammer
hervorgegangen ist. Und es erfüllt mich
schon mit gewissem Stolz, dass ich jetzt
an der Spitze einer Organisation mit
einer so langen Tradition stehen darf, in
der sowohl mein Vater als auch schon
mein Großvater aktiv mitgewirkt haben.
Beide waren über lange Jahre Mitglied
im Vorstand der Deutsch-Finnischen
Vereinigung, und mein Vater gehörte
dann später dem Gründungsvorstand
der Deutsch-Finnischen Handelskammer
an. Dieses Engagement war für beide geradezu selbstverständlich, denn schließlich hatte die von meinem Urgroßvater
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Botschafter Wilfried Grolig im Gespräch mit dem neuen DFHK-Präsidenten
Robert Lorenz-Meyer.
Außenhandelsminister Paavo Väyrynen.
gegründete Reederei Ernst Russ bereits
1895 die Agentur für eine HamburgFinnland-Linie übernommen. Damals
wie heute ist für die Reederei Ernst Russ,
deren geschäftsführender Gesellschafter
ich bin, wie für alle Reedereien ein freier
Außenhandel eine unabdingbare Voraussetzung für eine erfolgreiche Tätigkeit.“
Minister Väyrynen betonte, dass es für
offene Volkswirtschaften wie Deutschland und Finnland, die einen starken
Exportsektor haben, von äußerst großer
Wichtigkeit sei, dass globaler Handel
und Investitionen offen bleiben. Es
sei jetzt wichtiger denn je, die Bedeutung des freien Handels als eines der
Schlüsselelemente hervorzuheben, um
die jetzige Krise zu überwinden. Glücklicherweise haben sich die Regierungen
bislang zumeist dem protektionistischen
Druck widersetzt. Ein Abgleiten in den
Protektionismus hätte überaus negative
Folgen.
Gleichwohl gebe es eine große
Gefahr, dass Regierungen nicht in der
Lage seien, dem einheimischen Druck
standzuhalten. Deutschland und Finnland sollten daher an vorderster Front
stehen, um für offene Märkte als beste
Garantie für den Weg aus der Krise
zu argumentieren. Minister Väyrynen
unterstrich abschließend, dass die
Deutschen und die Finnen die gemeinsame Fähigkeit hätten, schwierige
Zeiten eher als eine Herausforderung
denn als einen Rückschlag zu empfinden. In guter Zusammenarbeit werde
man gemeinsam aus der heutigen
schwierigen Wirtschaftslage gestärkt
hervorgehen.
Nach dem Festvortrag von Bundesbankpräsident Weber folgte eine
Präsentation von Sebastian Sass, Leiter
der EU-Vertretung von Nord Stream,
der die Teilnehmer der Jahrestagung
über die jüngste Entwicklung beim Bau
der Erdgaspipeline durch die Ostsee
informierte. n
Botschafter Grolig: Vielfalt der
Beziehungen nutzen
Botschafter Wilfried Grolig unterstrich in seinem Grußwort, wie eng
Deutschland und Finnland als wichtige
Wirtschaftspartner wechselseitig verbunden seien. 2009 werde Deutschland
voraussichtlich wieder wichtigster
Handelspartner Finnlands sein. Auch
die eindrucksvolle Präsenz bei dieser
Jahrestagung der Deutsch-Finnischen
Handelskammer zeige, dass jenseits
aller statistischen Zahlen die deutsche
und die finnische Wirtschaft lebendig
und aktiv seien. Zwischen beiden Ländern gebe es historisch gewachsene,
vielfältige Beziehungen auch in Bildung
und Forschung und im zivilgesellschaftlichen Bereich. Nicht zuletzt diese Vielfalt des bilateralen Beziehungsgeflechts
sei ein Aktivposten, den es für die Wirtschaft zu nutzen gelte.
„Gerade in schwierigen Zeiten“, so
Botschafter Grolig weiter, „kommt es
darauf an, noch intensiver nach sich bietenden Chancen Ausschau zu halten und
über die aktive Gestaltung der Zukunft
nachzudenken. Letzte Woche haben Präsidentin Halonen und Minister­präsident
Vanhanen gemeinsam den Plan eines
„Baltic Sea Action Summit“ vorgestellt,
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
der im Februar 2010 Staats- und Regierungschefs der Ostseeanrainer-Staaten
sowie die wichtigsten Akteure aus
Wirtschaft und Zivilgesellschaft zusammenbringen soll, um über ganz konkrete
Aktionen zur ökologischen Rettung der
Ostsee und die Bewältigung der sich aus
dem wachsenden Verkehrsaufkommen
auf der Ostsee ergebenden Probleme zu
beraten.
Bereits jetzt könnten z.B. die deutsche und die finnische Wirtschaft gemeinsam darüber nachdenken, welche
wirtschaftlichen Chancen mit dieser
politischen Initiative auf höchster Ebene
verbunden sein könnten. Klimawandel
und Umweltschutz, Energieeffizienz und
Energiesicherheit werden künftig weiter
an Bedeutung gewinnen. Und gerade
im Ostseeraum werden Kommunikation,
Logistik und Verkehr bestimmende Determinanten wirtschaftlicher Tätigkeit
sein, die es sich lohnt, auf Geschäftsmöglichkeiten hin zu analysieren.“
Außenhandelsminister Väyrynen:
Über offene Märkte aus der Krise
Außenhandelsminister Väyrynen hob in
seinem in Englisch gehaltenen Grußwort
ebenfalls die ausgezeichneten Beziehungen zwischen beiden Ländern hervor.
Natürlich – so Minister Väyrynen weiter
– habe die weltweite Wirtschaftskrise
einen Einfluss auf den Handel zwischen
Finnland und Deutschland. Entsprechend
dem allgemeinen Trend im Außenhandel, sei das Handelsvolumen zwischen
Deutschland und Finnland gegenüber
dem Vorjahr um mehr als ein Drittel
gesunken.
9
Konjunktur • Suhdanne
Konjunktur • Suhdanne
Bundesbankpräsident Prof. Dr. Axel Weber unterstrich in seinem Festvortrag die
Bedeutung der Währungsunion als Stabilitätsanker.
Ende der Finanzkrise
– Wende der Konjunktur?
Auszüge aus dem Festvortrag von Prof. Dr. Axel Weber, Präsident der
Deutschen Bundesbank, auf der Jahrestagung der Deutsch-Finnischen
Handelskammer am 25. Mai 2009 in Helsinki
D
ie Wirtschaft im Euro-Raum
befindet sich derzeit in der bislang schwersten Rezession seit
Bestehen der Währungsunion. In vielen
Volkswirtschaften spricht man von der
tiefsten Rezession der Nachkriegszeit.
Das reale Bruttoinlandsprodukt des
Euro-Raums ist im ersten Quartal dieses
Jahres um 2,5% gesunken und damit
noch etwas kräftiger als im letzten
Quartal des Vorjahres. Der Auslöser
dieser drastischen Entwicklung findet
sich im Rückgang der globalen Wirtschaftsaktivität. Diese hat im gesamten
Euro-Raum zu einer starken Belastung
der exportorientierten Wirtschaftszweige geführt. Hinzu kamen in einigen
10
Ländern hausgemachte Probleme, wie
die negativen Folgen des Platzens von
Vermögenspreisblasen. Diese haben sich
vor allem belastend auf den privaten
Konsum ausgewirkt. Deutschland ist als
exportorientierte Volkswirtschaft von
dem konjunkturellen Einbruch besonders hart getroffen. So erlebte es nach
einem deutlichen Einbruch der Exporte
im Herbst 2008 im ersten Quartal dieses
Jahres einen Exportrückgang von saison- und kalenderbereinigt 13,9%.
Hoffnungssignale bei „weichen“ und
bei „harten“ Daten
Zuletzt mehren sich sowohl im EuroRaum als auch in Deutschland die
Anzeichen auf ein Nachlassen des
Abwärtstrends. Dies trifft zum einen
auf die „weichen“ Daten, also die Stimmungsindikatoren zu: So hat sich im
Euro-Raum der Einkaufsmanagerindex
für das verarbeitende Gewerbe im Mai
den dritten Monat in Folge verbessert
und das Industrievertrauen ist erstmals seit Juni 2008 wieder spürbar
angestiegen. Aber auch bei einigen
„harten“ Daten wie zum Beispiel den
Auftragseingängen scheint der steile
Absturz gestoppt zu sein. Diese bislang
vereinzelten Hoffnungssignale sollten
aber nicht darüber hinweg täuschen,
dass noch weitere wirtschaftliche
Anpassungsprozesse im Euro-Raum
anstehen.
Dies gilt vor allem für den Arbeitsmarkt, dessen Entwicklung typischerweise dem Konjunkturverlauf um
einige Monate nachläuft. Zwar ist die
saisonbereinigte Arbeitslosenquote im
Euro-Raum bereits binnen Jahresfrist
um 1,7 Prozentpunkte angestiegen. Laut
Frühjahresprognose der Europäischen
Kommission wird sich der Anstieg der
Arbeitslosigkeit jedoch in diesem und
im nächsten Jahr weiter fortsetzen
und die Arbeitslosenquote wird auf
11,5% in 2010 ansteigen. Im Ländervergleich gestaltet sich die Lage auf
dem Arbeitsmarkt sehr heterogen. Den
deutlichsten Anstieg der Arbeitslosigkeit
hatte bislang Spanien zu verzeichnen. In Deutschland hingegen hat der
Arbeitsmarkt bislang vergleichsweise
moderat auf den starken Einbruch der
Wirtschaftsaktivität reagiert. Die Folge
war eine ungewöhnliche Hortung von
Arbeitskräften. Wenn sich die Hoffnung
auf eine schnelle Erholung jedoch
zunehmend verflüchtigt, ist mit einer
massiven Verschlechterung der Arbeitsmarktsituation auch in Deutschland zu
rechnen.
Zunehmend verschlechtern wird
sich auch die Lage der öffentlichen
Finanzen im Euro-Raum. Bereits in
diesem Jahr wird die Verschuldung der
öffentlichen Haushalte in den meisten
EU-Mitgliedsstaaten deutlich ansteigen.
Gründe für den massiven Anstieg der
Neuverschuldung sind zum einen die
umfangreichen Konjunkturprogramme,
die von den Regierungen verabschiedet
wurden. Deutlich eingeschränkt ist der
fiskalische Spielraum für die Länder im
Euro-Raum, die es im letzten Aufschwung versäumt haben, ihre Staatshaushalte zu konsolidieren. Deutschland
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
hatte mit einem nahezu ausgeglichenen
Haushalt im vergangenen Jahr eine
vergleichsweise gute Ausgangsposition
zu Beginn der Krise.
Währungsunion ein Stabilitätsanker
Lassen Sie mich an dieser Stelle betonen, dass sich die Währungsunion
selbst als ein wichtiger Stabilitätsanker
in der Finanz- und Wirtschaftskrise
bewährt hat. Nicht vorzustellen, welche
Turbulenzen wir an den Währungsmärkten erlebt hätten, wenn es den Euro
nicht gäbe. Auch vor diesem Hintergrund sollte der Stabilitäts- und Wachstumspakt weiterhin ernst genommen
werden. Denn er stellt ein wichtiges
Fundament der Währungsunion dar.
Das heißt, die Mitgliedsstaaten sind verpflichtet, ihre Defizite zurückzuführen,
sobald der Tiefpunkt der Krise überwunden ist. Hierfür sollten glaubwürdige
Programme von den nationalen Regierungen vorgelegt werden. Letztendlich
werden alle getroffenen Konjunkturund Stabilitätsmaßnahmen ihre volle
Wirkung nur dann entfalten, wenn das
Vertrauen in die langfristige Tragfähigkeit der Staatsfinanzen gewahrt bleibt.
Die Reaktionen der Europäischen
Zentralbank und der Regierungen im
Euro-Raum zur Krisenbewältigung umfassten eine Vielzahl vertrauensbildender Maßnahmen an den Finanzmärkten
und in der Realwirtschaft.
Im Bereich der Finanzpolitik wurde
auf die Verschlechterung des wirtschaftlichen Umfeldes mit einer Reihe
stützender Maßnahmen reagiert. Neben
den getroffenen staatlichen Stabilisierungsmaßnahmen im Bankensektor, die
ich bereits angesprochen habe, wurden
teils umfangreiche Konjunkturpakete
verabschiedet. Deutschland hat Anfang
dieses Jahres ein sehr umfangreiches
Konjunkturpaket beschlossen, das seine
Wirkung in diesem und im nächsten
Jahr entfalten wird. Zwar können die
Finanzpakete den Exportschock nicht
vollständig kompensieren, sie werden
dem konjunkturellen Einbruch dennoch entgegenwirken und zumindest
das Risiko von Zweitrundeneffekten
spürbar eindämmen. Zudem geht die
antizyklische Wirkung der Fiskalpolitik in
Deutschland, wie auch in den meisten
anderen Ländern im Euro-Raum, weit
über die Konjunkturpakete hinaus. Denn
automatische Stabilisatoren spielen
aufgrund unserer Sozial- und Abgabensysteme eine überaus wichtige Rolle.
Auch wenn sich die Effekte der massiven
globalen fiskalischen Impulse nur schwer
abschätzen lassen, steht doch fest, dass
sie insgesamt einen beträchtlichen und
im Zeitablauf ansteigenden konjunkturellen Stabilisierungseffekt auslösen
werden. Damit besteht durchaus Hoffnung darauf, dass sich die Wirtschaft im
Euro-Raum im späteren Jahresverlauf
2009 allmählich stabilisieren wird.
Zinsniveau im
gegenwärtigen Umfeld angemessen
Die Geldpolitik liefert neben der Finanzpolitik einen weiteren wichtigen Beitrag
zur Krisenbewältigung. Das Eurosystem
hat von Beginn der Turbulenzen an
entschlossen und umfassend auf die
Verspannungen an den Geldmärkten
reagiert. Dabei erwies sich der umfangreiche und auf einen breiten Adressatenkreis ausgerichtete geldpolitische
Handlungsrahmen des Eurosystems als
äußerst flexibel. Der Verschärfung der
Geldmarktturbulenzen im Herbst letzten
Jahres begegnete das Eurosystem sowohl
mit einer massiven Zinssenkung als auch
mit einer deutlichen Ausweitung der
Liquiditätsbereitstellung. Der Spielraum
für die Zinssenkungen eröffnete sich
vor dem Hintergrund der rückläufigen
Risiken für die Preisstabilität und der
konjunkturellen Abkühlung. Das Eurosystem hat diesen Spielraum genutzt und
die Leitzinsen seit Oktober letzten Jahres
um 325 Basispunkte auf 1% gesenkt. Für
die Konjunktur ist das ein erheblicher
Impuls. Ich halte dieses Zinsniveau im
gegenwärtigen Umfeld für angemessen.
Die von Regierungen und Zentralbanken ergriffenen Stabilisierungsmaßnahmen haben ihre Wirkung nicht
verfehlt. Die Lage an den Finanzmärkten ist am aktuellen Rand bei weitem
nicht mehr so angespannt wie nach
der Verschärfung der Krise im Herbst
letzten Jahres. Zudem werden die verabschiedeten Konjunkturprogramme im
Laufe dieses und des nächsten Jahres
zunehmend ihre Wirkung entfalten
und einen Beitrag zur konjunkturellen
Stabilisierung leisten. Dennoch bilden
die anstehenden Belastungen durch den
konjunkturellen Einbruch in Verbindung
mit den Problemen in vielen Teilen des
Finanzsystems eine gefährliche Gemengelage. Daher ist es in der jetzigen
Situation wichtig, dass alle beteiligten
Akteure auch weiterhin wachsam sind
und die notwendigen Schritte zur
Bewältigung der Krise ergreifen. Das
Eurosystem trägt mit seiner stabilitätsorientierten Geldpolitik dazu bei, in
diesen turbulenten Zeiten das Vertrauen
an den Finanzmärkten und in der Realwirtschaft zu stärken. n
container.174x65.sw:Deutsch-Finnischer Handel 30.04.09 18:34 Seite 1
The fast link: www.hafen-hamburg.de
C O N TA I N E R V I A P O R T O F H A M B U R G
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
11
Verkehr • Liikenne
Verkehr • Liikenne
DFHK-Verkehrsausschuss
am Flughafen Helsinki-Vantaa
zwischen den Startbahnen errichtet und mit dem jetzigen
Terminalgebäude verbunden werden. Nach der Option B
wird ein neues eigenständiges Terminal gebaut, und zwar
zwischen die beiden nach Südwesten ausgerichteten
Startbahnen. Die Option C schließlich wäre eine Kombination der Option A und B.
Im Rahmen der Jahrestagung fand
auch eine öffentliche Sitzung des
DFHK-Verkehrsausschusses unter
Leitung seines Vorsitzenden
Dr. Kimmo Naski im Airport
Congress Center des Flughafens
Helsinki-Vantaa statt. Hierzu hatte
das Verkehrsausschussmitglied Paavo
Virkkunen, Vice President bei der
Finnair, eingeladen.
P
Helsinki geografisch
auf direktem Weg nach Fernost
Dies liegt in erster Linie daran, dass
Helsinki von Mittel- und Südeuropa aus
auf direktem Weg in Richtung Fernost
liegt. Diese Tatsache ist jedoch nicht
immer bekannt, weil Landkarten die
Erdkrümmung nicht korrekt darstellen
können. Der Blick auf einen Globus
zeigt jedoch eindeutig, dass Helsinki die
erste europäische Stadt ist, die auf dem
Weg von Fernost nach Europa überflogen wird.
In den letzten fünf Jahren hat Finnair
sein Asien-Angebot verdreifacht und ist
inzwischen drittgrößte Fluggesellschaft
im Linienverkehr zwischen Europa und
China sowie Japan. Von einem „Finnland
Carrier“ ist Finnair daher mittlerweile zu
einem „Network Carrier“ geworden.
Von großer Bedeutung für den
Erfolg von Finnair ist nicht zuletzt
das problemlose Umsteigen am Flughafen Helsinki-Vantaa, über dessen
12
1700-08-531_174x130_D_RZ.qxd
13.05.2009
16:39 Uhr
Seite 1
Verkehrsausschussmitglied Paavo Virkkunen zeigte auf, dass der direkte Weg von Europa
nach Fernost über Helsinki führt.
Zukunftspläne Direktor Reijo Tasanen
vom finnischen Luftverkehrsamt Finavia
referierte. Finavia ist für den Flugverkehr auf insgesamt 25 Flughäfen in
Finnland verantwortlich, die im Jahr
2008 insgesamt 17,5 Mio. Passagiere
zählten. Mit 13,4 Mio. Passagieren ist
der Flughafen Helsinki-Vantaa natürlich
der mit Abstand größte in Finnland.
Insbesondere aufgrund des kräftig
steigenden Transitverkehrs in Richtung Asien nähert sich der Flughafen
Helsinki-Vantaa allmählich seiner
Kapazitätsgrenze. Durch die derzeitigen
Ausbaumaßnahmen, die in mehreren
Phasen vonstatten gehen, läßt sich die
Kapazität auf 18 Mio. Passagiere im
Jahr steigern. Die Erweiterung konzentriert sich dabei vor allem auf das so
genannte „Non-Schengen-Terminal“
und wird im nächsten Jahr abgeschlossen sein.
ten. Dann entfällt nämlich die bisherige
Trennung in ein Inlands- und Auslandsterminal. Vielmehr werden die Terminals
nach Fluggesellschaften gegliedert. So
werden z.B. die Flüge der Lufthansa,
der SAS und von Blue1 vom bisherigen
Inlandsterminal (in Zukunft Terminal
T1) ausgehen. Die Inlandsflüge der Finnair werden am gleichen Terminal wie
Finnairs Auslandsflüge abgefertigt, dem
Terminal T2, wo u.a. auch der Check-in
für Air Berlin erfolgt.
Da das Wachstumsszenario für den
Flughafen Helsinki-Vantaa bis zum Jahr
2030 jedoch von bis 30 Mio. Passagieren pro Jahr ausgeht, hat Finavia
– so Reijo Tasanen – bereits einen so
genannten Masterplan entwickelt, um
auch ein derartiges Fluggastaufkommen
bewältigen zu können. Der Masterplan
hält drei verschiedene Optionen für
denkbar.
Ab 5. August Aufteilung
der Terminals nach Fluglinien
Erhebliche Veränderungen bei der Abfertigung der Passagiere werden aber
bereits zum 5. August 2009 in Kraft tre-
Masterplan mit Option für
ein neues eigenständiges Terminal
Nach der Option A werden die jetzigen
Terminals weiter entwickelt, wobei zusätzlich so genannte Satellitenterminals
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
IHRE TRANSPORTE IMMER AUF DEM RICHTIGEN KURS:
Vier Abfahrten je Richtung zwischen Hanko und Rostock bieten Ihnen hervorragende Möglichkeiten, Ihre Ladung sicher und schnell über die
Ostsee zu bringen. Vom HUB Rostock aus geht es weiter – über optimale Hinterlandanbindungen in die nordeuropäischen Wirtschaftszentren
oder zu den Märkten Süd- und Südosteuropas. Und mit unseren maßgeschneiderten Frachtprodukten sind wir immer der perfekte Ansprechpartner für Ihre Transporte – egal ob Lkw, Kombiverkehr, Projektladung oder Gefahrgut. Unser Ziel: die Verbesserung Ihrer Logistikprozesse.
Zukunftsorientiert, zuverlässig und individuell auf Ihre Anforderungen zugeschnitten, haben wir auch für Sie das ideale Angebot.
Mit uns unterwegs auf der Ostsee – wann kommen Sie an Bord?
henkelkommunikation.com
aavo Virkkunen konzentrierte sich
in seinem Vortrag auf die günstigen Verbindungen, die Finnair
für Passagiere aus Europa sowie auch
aus New York in Richtung Asien bietet.
Mit 40 Städtezielen in Europa und 9
Metropolen in Asien kann Finnair mit
nahezu 400 Städteverbindungen zwischen europäischen und asiatischen
Städten aufwarten. Dabei lässt sich
leicht nachweisen, dass bei nicht weniger als 34,9 % der Verbindungen
die Finnair bei den von ihr bedienten
europäischen Destinationen in Richtung Asien die zeitlich schnellste Route
anbietet und damit deutlich vor den
anderen Fluggesellschaften liegt.
Ab 2014 neue
S-Bahn-Linie zum Flughafen
Der Bau eines gänzlich neuen Terminals zwischen den
Startbahnen ist schon bei der Linienführung der neuen
S-Bahn-Linie berücksichtigt worden, so dass am neuen
Terminal auch ein S-Bahnhof eingerichtet werden könnte.
Der Grundstein für die neue S-Bahn, die den Namen
„Ringlinie“ (finnisch „Kehärata“) trägt, wurde am 6. März
2009 gelegt. Die Ringlinie verbindet den Richtung Nordosten gehenden Hauptstrang der Fern- und S-Bahn mit
dem nordwestlich gehenden Strang der S-Bahn-Linie „M“
und erhält einen Bahnhof direkt am jetzigen Terminal des
Flughafens.
Ab 2014 ist dann der Flughafen Helsinki-Vantaa mit
der S-Bahn in einer halben Stunde vom Hauptbahnhof
Helsinki erreichbar – und zwar aus beiden Richtungen
der Ringlinie. Im Gespräch ist auch die Einrichtung einer
Airport-Express-Linie, die ohne Zwischenstopp den Flughafen mit dem Hauptbahnhof in 20 Minuten verbinden
würde. n
www.scandlines.com
Scandlines Deutschland GmbH
Hochhaus am Fährhafen | 18119 ROSTOCK | DEUTSCHLAND
Tel. +49 381 54 35 - 827 | Fax - 839
[email protected]
Experten für Lkw-, Trailer- und Eisenbahnverkehre – mit uns die perfekte Lösung!
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
13
Einzelhandel • Vähittäiskauppa
Einzelhandel • Vähittäiskauppa
Der Produktweg reicht vom Hersteller
über den Direktimport unmittelbar bis
zum Endverbraucher. Die sich daraus
ergebenden Rentabilitäts- und Wettbewerbsvorteile werden direkt an die
Kunden weitergegeben. Die Filialen sind
unmittelbar auf die Konsumgewohnheiten der Kunden ausgerichtet.
Die Standorte befinden sich in der
Regel in 1A-Lagen. Dies gilt auch für
die drei Filialen in Finnland. Nach den
beiden Filialen in den Einkaufszentren „Itäkeskus“ in Helsinki sowie „Iso
Omena“ in Espoo wurde am 30. April
im Einkaufs- und Verkehrszentrum
„Kamppi“ in Helsinki die dritte Filiale
von Bijou Brigitte in Finnland eröffnet. Die Eröffnung weiterer Filialen ist
geplant, demnächst z.B. in Tampere. Für
die Führung der Ladengeschäfte sind
qualifizierte Filialleiterinnen verantwortlich, bei denen Bijou Brigitte auch
in Finnland großen Wert auf gute
deutsche Sprachkenntnisse legt.
Die Ansiedlung in Finnland verlief
problemlos. Durchgeführt wurde die
Firmengründung der Bijou Brigitte Oy
vom Rechtsanwaltsbüro Kari Lunnas
Oy, das auch weiterhin als Firmensitz
fungiert. Mit Fragen der Lohn- und
Gehaltsabrechnung in Finnland
braucht sich die deutsche Muttergesellschaft nicht näher zu beschäftigen. Die Personalbuchhaltung liegt in
den Händen der Deutsch-Finnischen
Handelskammer, die diese Dienstleistung auch anderen in Finnland
tätigen deutschen Unternehmen
anbietet. n
Marktanteilsverschiebungen
im finnischen Lebensmitteleinzelhandel
D
Die dritte Filiale von „Bijou Brigitte“ in Finnland wurde am 30. April 2009 im Einkaufs- und
Verkehrszentrum Kamppi in Helsinki eröffnet.
Hamburger
Modeschmuckunternehmen „Bijou Brigitte“
eröffnete dritte Filiale in Finnland
Im finnischen Einzelhandel bieten sich deutschen Unternehmen nach wie vor
ausgezeichnete Absatzmöglichkeiten. Seit einigen Jahren sind beispielsweise
die BAUHAUS-Kette und Lidl erfolgreich in Finnland tätig. Vor knapp
einem Jahr trat mit dem Bijou Brigitte-Konzern ein weiteres deutsches
Einzelhandelsunternehmen in den finnischen Markt ein. Der Bijou BrigitteKonzern ist Europas führender Anbieter von Modeschmuck und modischen
Accessoires mit einem Sortiment von ca. 9000 Artikeln.
K
oordiniert werden die Aktivitäten
des Konzerns von der Firmenzentrale in Hamburg-Poppenbüttel.
Die Firma wurde 1963 vom Hamburger
Kaufmann Friedrich-Wilhelm Werner
als Import- und Handelsunternehmen
für Modeschmuck gegründet. 1971
erhielt das Unternehmen seinen heutigen Namen „Bijou Brigitte“, wobei der
französische Ausdruck für Schmuck „Bijou“ und „Brigitte“ Werner, die Frau des
Firmengründers, bei der Namensgebung
Pate standen.
14
1988 erfolgte der Börsengang des Unternehmens unter dem Namen „Bijou
Brigitte modische Accessoires Aktiengesellschaft“. Ein Jahr später wurden
in Österreich und in den Niederlanden
die ersten Auslandsfilialen eröffnet.
Mittlerweile betreibt Bijou Brigitte 1093
Filialen im In- und Ausland, wobei gut
zwei Drittel auf das Auslandsgeschäft
entfallen. Bijou Brigitte-Filialen gibt es
derzeit in Deutschland, Frankreich, Griechenland, Großbritannien, Italien, den
Niederlanden, Österreich, Polen,
Portugal, Spanien, der Tschechischen
Republik, Ungarn, den USA und seit
2008 auch in Finnland und Schweden
sowie seit kurzem in der Slowakei. Im
Jahresdurchschnitt 2008 beschäftigte
Bijou Brigitte insgesamt 3.345 Mitarbeiter im In- und Ausland. Vorstandsvorsitzender des Konzerns ist Roland
Werner, der Sohn des Firmengründers
Friedrich-Wilhelm Werner.
Aufgrund des einheitlichen Ladenbau- und Dekorationskonzepts weisen
sämtliche Filialen ein Erscheinungsbild
im Sinne des Corporate Designs auf.
Die Geschäfte zeichnen sich durch eine
helle, angenehme Einkaufsatmosphäre aus und werden in regelmäßigen
Abständen modernisiert. Die häufig
wechselnde Dekoration rückt Trendartikel in den Vordergrund und schafft so
neue Kaufimpulse.
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
er finnische Lebensmitteleinzelhandel ist traditionell durch eine
hohe Konzentration auf wenige
Anbieter gekennzeichnet. Gleichwohl
hat es in diesem Jahrzehnt beachtliche
Marktanteilsverschiebungen gegeben.
Während im Jahr 2000 die so genannte
K-Gruppe mit einem Anteil von 37,5 %
am gesamten Einzelhandelsumsatz
von Waren des täglichen Bedarfs (d.h.
Lebensmittel plus Non-Food-Produkte)
noch klarer Marktführer vor der SGruppe (Anteil 29,0 %) war, so belief
sich der Marktanteil der K-Gruppe in
2008 auf nur noch 33,7 %. Klar an der
Spitze lag 2008 die S-Gruppe, die ihren Marktanteil auf 42,4 % schrauben
konnte. Dies war zum einen auf – gegenüber der K-Gruppe – erfolgreichere
Geschäfte, zum anderen aber auch
durch Übernahmen anderer kleinerer
Ketten zurückzuführen.
Zusätzliche Belebung erfuhr der
finnische Lebensmitteleinzelhandel im
Jahr 2002 durch den Markteintritt des
ersten ausländischen Discounters, der
deutschen Lidl-Gruppe. Im Jahr 2008
war Lidl mit gut 5 % am Umsatz von
Waren des täglichen Bedarfs in Finnland
beteiligt. Durch den Markteintritt von
Lidl ist der Wettbewerb im finnischen
Lebensmitteleinzelhandel spürbar
härter geworden. Hiervon profitierten
vor allem die Verbraucher, da sich die
finnischen Anbieter durch die neue
Konkurrenz zu Preissenkungen bei zahlreichen Produkten veranlasst sahen.
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Im Jahr 2008 belief sich der Umsatz im
finnischen Lebensmitteleinzelhandel
(einschl. Non-Food-Produkten) auf 14,1
Mrd. €. Einer Analyse des MarktforGruppe
K-Gruppe
Kette
K-Citymarket
K-extra
K-Market
K-Supermarket
Sonstige
K-Gruppe insgesamt
S-Gruppe
schungsinstituts Nielsen zufolge verteilten sich im Jahr 2008 die Marktanteile
auf die einzelnen Gruppen und die ihnen zuzuordnenden Ketten wie folgt:
Anzahl der Geschäfte
64
209
466
163
137
1.039
Anteil am Gesamtumsatz
10,0
1,7
10,0
11,1
0,8
33,7
Prisma
S-Market
Alepa+Sale
Sonstige
51
419
321
129
920
12,5
23,0
5,5
1,4
42,4
Euromarket
Siwa
Valintatalo
Suomen Lähikauppa insgesamt
25
546
185
756
2,2
5,2
3,9
11,3
Andere insgesamt
129
48
1.002
1.189
5,1
0,9
6,6
12,6
Lebensmitteleinzelhandel insgesamt
3.904
100,0
S-Gruppe insgesamt
Suomen Lähikauppa
Andere
Lidl
M-Kette
Sonstige
Quelle: Nielsen
Die S-Gruppe ist eine auf genossenschaftlicher Basis operierende Unternehmensgruppe, die aus 22 selbständigen regionalen Genossenschaften besteht. Diese wiederum sind auch Eigentümer des SOK-Konzerns.
Die K-Gruppe besteht aus der börsennotierten Aktiengesellschaft Kesko Oyj und selbständigen Einzelhändlern, die unter
dem Zeichen „K“ firmieren.
Die Suomen Lähikauppa Oy befindet sich zu 65 % im Eigentum der Kapitalanlagegesellschaft IK Investment Partners und
firmierte bis Ende 2008 unter dem Namen Tradeka Oy, die aus verschiedenen finnischen Einzel- und Großhandelsgruppierungen entstanden war.
15
Einzelhandel • Vähittäiskauppa
Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset
Nordea Bank sieht finnische Wirtschaft
in 2010 wieder leicht wachsen
Lidl sorgt für mehr Wettbewerb
im finnischen Einzelhandel
tion und die genau abgestimmten und
optimierten Abläufe in der Lagerhaltung
und Warenlogistik.
Wie hat sich Lidl auf dem finnischen
Markt entwickelt?
Lidl hat sich nicht durch konkrete Zielvorgaben unter Druck setzen lassen,
sondern hat Schritt für Schritt das
Filialnetz in Finnland erweitert. Jetzt
hat Lidl 130 Filialen in ganz Finnland.
Von Hanko im Süden bis Sodankylä im
Norden sowie von Vaasa im Westen bis
Lieksa im Osten.
Eines der beiden Lidl-Logistikzentren befindet sich in Janakkala, 90 km nördlich von Helsinki.
B
is Anfang dieses Jahrzehnts gab
es im finnischen Lebensmitteleinzelhandel keine ausländischen
Wettbewerber. Dies änderte sich am
29. August 2002, als die deutsche Einzelhandelskette Lidl nach einer Vorbereitungszeit von knapp zwei Jahren ihre
ersten zehn Filialen in Finnland eröffnete. Wir sprachen mit dem Geschäftsleitungsvorsitzendem der Lidl Suomi
Ky, Antti Tiitola, der auf der jüngsten
Jahrestagung auch in den Vorstand der
Deutsch-Finnischen Handelskammer
gewählt wurde.
Wie wurde der Markteintritt
in Finnland vorbereitet?
In Finnland – wie in allen anderen Ländern auch – gibt es einen natürlichen
Bedarf an Lebensmitteln. Im Jahr 2000
begannen die Vorbereitungen für Lidl
Finnland, und nach zwei Jahren wurden
die ersten Filialen geöffnet. Später wurden Lidl- Filialen auch in Schweden und
Dänemark eröffnet.
Wie verlief
die Firmengründung in Finnland?
Die Gründung einer Tochtergesellschaft
in Finnland verläuft ohne Probleme.
Natürlich bedienten wir uns einer
16
finnischen Anwaltskanzlei, die die Formularitäten für die Gründung einer
Kommanditgesellschaft, der Lidl Suomi
Ky, erledigte.
Wenig Probleme gab es auch bei der
Beschaffung von passenden Grundstücken, die in Finnland in der Regel zumeist
billiger als in Deutschland sind. Dies gilt
insbesondere für die Grundstücke, die für
die beiden Logistikzentren in Janakkala
und Laukaa benötigt wurden.
Wie lautet
das Grundprinzip von Lidl?
Das Grundprinzip von Lidl lautet „Qualität zu einem günstigen Preis“. Wichtig
ist die Reihenfolge, denn zuallererst
schaut Lidl auf die Qualität des Produkts. Bei den Einkaufsgesprächen geht
es daher immer zuerst um die Qualität.
Wenn die hohen Anforderungen von
Lidl an die Qualität nicht gewährleistet
sind, wird es mit dem Anbieter auch zu
keinem Vertragsabschluss kommen. Erst
nachdem in der ersten Phase der Einkaufsgespräche die Qualität festgestellt
worden ist, kommt es in der zweiten
Phase zu Verhandlungen über Preise
und Volumen.
Das günstige Preisniveau erklärt sich
aber auch durch die schlanke Organisa-
Sind weitere Filialen geplant?
Es werden sicher noch weitere Filialen eröffnet. Jedenfalls expandieren
wir ständig weiter und schaffen neue
Arbeitsplätze, nicht zuletzt auch in
unseren Logistikzentren in Janakkala
und Laukaa, wo derzeit jeweils über
100 Mitarbeiter tätig sind. Insgesamt
beschäftigen wir in Finnland etwa 2.500
Mitarbeiter.
Gibt es Unterschiede in Lidls
Produktsortiment in Finnland und in
Deutschland?
Der Ausgangspunkt ist das allgemeine
Produktsortiment von Lidl, das aber an
die Gegebenheiten auf den finnischen
Markt angepasst wird. Beispielsweise
Marzipan wird in Finnland nicht in
gleichem Umfang nachgefragt wie in
Deutschland. Daher wird Marzipan nicht
ständig, sondern nur zu bestimmten
Saisonzeiten im Sortiment in Finnland
angeboten.
Unsere Aktivitäten haben selbstverständlich auch den deutsch-finnischen
Handel - speziell natürlich im Lebensmittelbereich - belebt. Dies jedoch
keineswegs nur in eine Richtung. So
veranstaltete Lidl im Februar 2009 in
Deutschland eine Aktionswoche mit
skandinavischen Köstlichkeiten. Aus
Finnland lieferten wir beispielsweise
ballaststoffreiche Knäckebrotsorten
und Preiselbeer-Fruchtaufstrich nach
Deutschland. n
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Die Nordea Bank erwartet in ihrem jüngsten Konjunkturbericht,
dass das Bruttoinlandsprodukt in Finnland in diesem Jahr um
real 4,5 % schrumpfen wird. Für das nächste Jahr hält Nordea
bereits wieder ein Wirtschaftswachstum um 1,5 % möglich.
Damit ist Nordea optimistischer als das Forschungsinstitut der
Finnischen Wirtschaft (ETLA), das für 2009 einen Rückgang der
gesamtwirtschaftlichen Produktion um 6,5 % erwartet und für
2010 von einem so genannten Nullwachstum ausgeht.
Konjunkturdaten Finnland - reale Veränderungen in Prozent
2008
2009
2010
Bruttoinlandsprodukt
2007
+4,2
+0,9
-4,5
+1,5
Investitionen
+8,7
+1,0
-11,5
-3,5
Privater Verbrauch
+3,3
+2,0
-0,5
+1,0
Export
+8,1
-1,1
-16,5
+4,5
Import
+6,5
-1,3
-15,5
+2,0
Inflation
+2,5
+4,1
+0,3
+0,8
Arbeitslosenquote
6,9
6,4
8,8
9,4
Öffentlicher Finanzierungssaldo
+5,2
+4,2
-1,0
-2,0
Öffentliche Verschuldungsquote
35,1
33,4
40,0
43,0
Quelle: Nordea. Endgültige Werte für 2007. Vorläufige Werte für 2008. Prognosen für
2009 und 2010
Finnlines jetzt auch
über Polen nach Finnland
Seit dem 2. Juni legt die finnische Fährreederei Finnlines auf der
Route von Lübeck-Travemünde nach Helsinki teilweise einen
Zwischenstopp im polnischen Gdynia ein. Der neue Dienst
ist das Ergebnis einer gemeinsam mit dem Mutterkonzern
Grimaldi Group, Neapel, erarbeiteten Optimierung des
Finnlines-Angebots. Mit der Eröffnung der neuen Route wurde
die Frequenz zwischen Deutschland und Finnland auf zehn
Abfahrten pro Woche erhöht. Auf der Direktverbindung von
Lübeck-Travemünde erreichen die Finnlines-Schiffe Helsinki
nach 27 Stunden, mit Zwischenstopp in Gdynia dauert die
Überfahrt 38 Stunden. Auf diesen Routen verkehrt Finnlines mit
ihren fünf Schiffen der Star-Klasse. Diese in den Jahren 2006
und 2007 eingeführten Fähren können bis zu 500 Passagiere an
Bord nehmen und verfügen über eine Frachtkapazität von 4.200
Lademetern plus 300 Meter für Passagier-Pkw.
Die Hauptpost in Helsinki gehört zu den zahlreichen
Renovierungsprojekten, die derzeit das Stadtbild der finnischen
Hauptstadt prägen.
Renovierungsbau bremst Talfahrt
in der finnischen Bauwirtschaft
Der Verband der Finnischen Bauindustrie geht in seinem
jüngsten Konjunkturbericht davon aus, dass sich die Bauproduktion in Finnland in diesem Jahr um real 13,0 % vermindern wird. Während der Tiefbau um 2,5 % sinken soll,
wird im Hochbau sogar ein Rückgang um 16,0 % erwartet.
Dieser ist im wesentlich auf den Einbruch bei den Neubauten zurückzuführen. So soll in diesem Jahr lediglich der
Bau von 14.000 neuen Wohnungen in Angriff genommen
werden, während es 2008 noch 24.000 und 2007 sogar
30.000 waren.
Demgegenüber sind die Aussichten im Renovierungsbau nach wie vor günstig. In diesem Bereich soll sich
die Bauleistung in 2009 um 3 % erhöhen. Einer Branchenanalyse zufolge sind in Finnland insgesamt 630.000
Wohnungen renovierungsbedürftig, so dass der Renovierungsbau in den kommenden Jahren spürbar wachsen
dürfte. Gestützt wird dieser Trend durch diverse staatliche
Zuschüsse (z.B. zur Steigerung der Energieeffizienz) und
Steuererleichterungen.
Papierproduktion in Finnland stark rückläufig
Das Finnische Institut für Waldforschung (Metla) hat in einer
umfangreichen Analyse einen spürbaren Rückgang der Papierproduktion prognostiziert. Metla zufolge wird die Papierproduktion
in Finnland bis zum Jahr 2020 wieder auf das Niveau zu Beginn
der 90er Jahre sinken und nur noch 9,4 Mio. Tonnen betragen,
nachdem es in 2007 bei 14,3 Mio. Tonnen lag. Den Hintergrund
für diese Entwicklung bildet – laut Metla - der Vormarsch der
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
elektronischen Kommunikation, der die Nachfrage nach
Zeitungen, Zeitschriften und Schreibpapier schrumpfen
lässt. Metla erwartet, dass sich der weltweite Papierverbrauch bis 2020 gegenüber dem Vergleichsjahr 2007 um 5 %
vermindern wird. In den Industrieländern soll die Nachfrage
sogar um 35 % sinken, dagegen dürfte sie in den Entwicklungsländern um 43 % steigen.
17
Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset
Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset
Finnische Großunternehmen
beschäftigen nur noch ein Viertel ihrer
Mitarbeiter in Finnland
Stimmung in der finnischen
Industrie nicht mehr ganz so
schlecht wie zu Jahresbeginn
Nach einer Analyse der finnischen Fachzeitschrift „Tekniikka &
Talous“ („Technik & Wirtschaft“) sind mittlerweile drei Viertel
der Mitarbeiter der fünfzehn größten finnischen Firmen im
Ausland beschäftigt. Von den insgesamt 415.000 Arbeitnehmern dieser Großunternehmen entfallen 309.000 auf
Betriebstätten im Ausland und 106.000 auf Betriebsstätten
in Finnland. Im Vergleich zum Jahr 2000 hat sich die Zahl der
inländischen Arbeitsplätze um 30.000 verringert, während bei
den ausländischen Tochtergesellschaften 145.000 mehr Mitarbeiter beschäftigt sind als vor neun Jahren.
Dem im Mai veröffentlichten Konjunkturbarometer des
Hauptverbandes der Finnischen Wirtschaft (EK) zufolge
erwarten derzeit 29 % der finnischen Industrieunternehmen eine weitere Verschlechterung der wirtschaftlichen
Lage. Lediglich 3 % der Firmen gehen von einer Verbesserung aus, während sich 68 % unentschieden äußerten.
Der aussagekräftige Stimmungssaldo, der sich aus der
Differenz zwischen positiven und negativen Antworten
errechnet, zeigte mit -26 einen Wert, der sich gegenüber
der letzten Umfrage zu Jahresbeginn um immerhin 15
Punkte verbessert hatte. Die einzige Branche mit einem
positiven Stimmungssaldo war die Papierindustrie (+5),
in allen anderen Industriezweigen überwogen weiterhin
die Pessimisten.
Giesecke & Devrient
übernimmt SmartTrust
Das ursprünglich aus Finnland stammende SoftwareUnternehmen SmartTrust ist vollständig in den Besitz
von Giesecke & Devrient übergegangen, einem der
weltweit größten Lieferanten von Banknoten und Chipkartenlösungen mit Sitz in München. SmartTrust gehört
zu den führenden Anbietern von Server-Lösungen für die
Verwaltung von Anwendungen auf der SIM-Karte und
dem Mobiltelefon.
Mit 178 Mitarbeitern weltweit erwirtschaftete
SmartTrust im vergangenen Jahr einen Umsatz von 31,3
Mio. €. Weltweit setzen mehr als 200 Mobilfunknetzbetreiber auf Technologie aus dem Hause SmartTrust, das
ursprünglich eine hundertprozentige Tochtergesellschaft
des finnischen Telekommunikationsunternehmens Sonera war. Zuletzt war der schwedisch-finnische Konzern
TeliaSonera noch zu knapp einem Viertel an SmartTrust
beteiligt.
Ausgleich bei Vertragsbeendigung
für Vertragshändler in Finnland
Mobilcomputer aus Salo
für Kaiser’s Tengelmann
Die Goldmine Suurikuusikko bei Kittilä in Lappland.
Goldförderung in Finnland
soll sich verdoppeln
Der hohe Goldpreis hat internationale Unternehmen angeregt,
in verstärktem Umfang in Finnland Gold zu fördern. Die Goldmine in Kittilä, die von der kanadischen Agnico-Eagle Mines
betrieben wird, ist mittlerweile die größte in Europa. Seit der
Entscheidung, in Kittilä in Lappland eine Goldmine zu erschließen und eine dazugehörige Aufbereitungsanlage zu errichten,
hat sich der Goldpreis mehr als verdoppelt und liegt derzeit bei
über 900 US-Dollar pro Unze.
Auch in Sodankylä und Orivesi in Mittelfinnland wird derzeit
bereits goldhaltiges Erz abgebaut. Demnächst soll ferner auch in
Huittinen, Ilomantsi und Raahe Gold gefördert werden. Wie aus
dem finnischen Arbeits- und Wirtschaftsministerium verlautet, dürfte sich die Goldförderung in Finnland in den nächsten
Jahren verdoppeln.
Zollgeneraldirektor schlägt
Abschaffung der Autosteuer vor
Ostsee-Pipeline für Finnland
eine ökologische Frage
Tapani Erling, der Generaldirektor der finnischen Zollverwaltung, hat in einem Fernsehinterview vorgeschlagen,
die hohe finnische Zulassungsteuer auf PKW vollständig
abzuschaffen. Erling begründete seinen Vorschlag u.a.
damit, dass die Zollverwaltung der etwa 20.000 Einsprüche nicht mehr Herr werde, die gegen die Entscheidung
der finnischen Zollverwaltung bei der privaten Einfuhr
von PKW erhoben worden sind. Erling vertrat ferner die
Ansicht, dass ein Auto heutzutage ein Produkt wie jedes
andere sei, das keiner besonderen Steuer mehr unterliegen sollte. Die EU hat bereits mehrfach die Durchführungsmaßnahmen bei der Erhebung der Autosteuer in
Finnland als diskriminierend und rechtswidrig kritisiert.
Während des Staatsbesuchs des russischen Präsidenten Dimitri Medwedew in April in Finnland wurden neben Fragen
zur derzeitigen Wirtschaftskrise, zum Umweltschutz und zur
Sicherheitspolitik auch Energiefragen erörtert. Dabei unterstrich
die finnische Staatspräsidentin Tarja Halonen, dass das OstseePipeline-Projekt vor allem eine ökologische Frage sei. „Wenn
die Pipeline ökologisch sicher gebaut werden kann, so ist sie
unserer Meinung nach eine gute Lösung. Diesbezügliche Untersuchungen befinden sich noch im Gange“, stellte die Präsidentin
fest. Präsident Medwedew zeigte sich davon überzeugt, dass
die Pipeline die Energiesicherheit in Europa festigen werde, und
dankte Finnland für die positive Atmosphäre, in der das Projekt
behandelt werde.
18
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Die Kaiser’s Tengelmann AG hat sich für die PL3000 Mobilcomputer des finnischen Unternehmens Nordic ID
entschieden. Die Nordic ID in Salo ist einer der führenden
europäischen Anbieter von Mobilcomputern und HandheldTerminals für die mobile Datenerfassung. 660 Mobilcomputer
von Nordic ID sind im November 2008 zunächst in 300 Supermärkten von Kaiser’s Tengelmann eingeführt worden, in
den restlichen 400 Filialen werden in den nächsten Monaten
weitere 840 PL3000 eingesetzt. Zurzeit arbeiten 1.500 Mitarbeiter mit den Geräten. In der Endausbaustufe werden es
rund 5.000 sein. Genutzt werden die Handhelds im gesamten
Filialumfeld – von der Verkaufsfläche über das Lager bis hin
zum Tiefkühlhaus.
Finnische Aktien
bei Finnen wieder gefragt
Nachdem der ausländische Anteil an den börsennotierten
finnischen Unternehmen in den letzten Jahren ständig zugenommen hatte, ist in den letzten Monaten ein deutlich
gestiegenes Interesse finnischer Anleger an den Aktien
finnischer Großunternehmen zu beobachten. So hat sich
beispielsweise beim finnischen Technologiekonzern Metso der
Anteil finnischer Kleinanleger am Aktienkapital des finnischen
Technologiekonzerns Metso innerhalb eines Jahres von 6,9 %
auf 15,7 % erhöht. Gleichzeitig ging der entsprechende Beteiligungsanteil ausländischer Anleger von 65,0 % auf 52,2 %
zurück.
Das wachsende Interesse von Kleinanlegern spiegelt sich
auch in der Zahl der Aktionäre wider, die sich bei Metso
innerhalb eines Jahres von 25.000 auf 47.000 erhöht hat.
Eine ähnliche Entwicklung zeigt sich auch bei Rautaruukki
(Anstieg der Aktionäre von 22.500 auf 37.000), Kemira (Anstieg von 17.000 auf 22.000) sowie Outokumpu (Anstieg von
20.000 auf 26.000).
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Handelsvertreter handeln in fremden Namen und auf fremde
Rechnung. Sie erhalten bei Vertragsbeendigung in den gesetzlich geregelten Fällen einen Ausgleich für den Aufbau des
Kundenstammes und der Marktbearbeitung.
Anders ist die Situation bei Vertragshändlern. Sie kaufen
und verkaufen in eigenem Namen und auf eigene Rechnung.
Sie sind aber häufig in ähnlicher Weise in die Vertriebsstruktur des Herstellers eingebunden. Für sie gibt es in kaum
einem europäischen Land gesetzlichen Regelungen. Allerdings
haben die Gerichte in vielen Ländern auch dem Vertragshändler bei Vorliegen bestimmter Voraussetzungen einen entsprechenden Ausgleich gewährt.
In Finnland gab es bislang keine Urteile ordentlicher
Gerichte, welche einen solchen Ausgleich ausdrücklich
zugesprochen haben. Vom Bezirksgericht Espoo erging nun
ein von der Rechtsanwaltskanzlei Kari Lunnas Oy erstrittenes
Urteil, das dem Vertragshändler auch nach finnischem Recht
einen Ausgleich entsprechend den Vorschriften für Handelsvertreter ermöglicht.
In dem Fall ging es darum, dass ein finnischer Vertragshändler jahrelang als Alleinvertreter die Produkte eines
deutschen Herstellers in Finnland vertrieben und auch den
Kundenstamm aufgebaut hatte. Diese Kunden verblieben
nach Vertragsbeendigung beim Hersteller.
Nokia weiterhin umsatzund gewinnstärkstes Unternehmen
in Finnland
Das Nettoergebnis der 500 größten finnischen Unternehmen
hat sich 2008 im Vergleich zum Vorjahr nahezu halbiert. Wie
das führende Wirtschaftsmagazin ”Talouselämä” errechnet hat,
belief sich das kumulierte Nettoergebnis der 500 größten finnischen Unternehmen auf 11,7 Mrd. €. Dies waren 9,4 Mrd. €
weniger als im Jahr 2007, in dem jedoch mit 21,1 Mrd. € ein
Rekordergebnis verzeichnet werden konnte. Wie die Übersicht
auf den beiden folgenden Seiten zeigt, war Nokia auch in 2008
das umsatzstärkste finnische Unternehmen mit einem Jahresumsatz von 50,7 Mrd. €. Nokia verzeichnete mit 3,4 Mrd. €
auch das beste Nettoergebnis vor Fortum (1,5 Mrd. €).
19
Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset
Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset
Die 100 größten finnischen Unternehmen 2008
Rang
Name
Branche
Anschrift, Internetadresse
Umsatz Beschäftigte
Mio. e
Rang
Name
Branche
Anschrift, Internetadresse
1
Nokia
Elektronik
PL 226, 00045 Nokia Group Finland, www.nokia.com
50710
121723
2
Neste Oil
Energie
PL 95, 00095 Neste Oil, www.nesteoil.fi
15043
5174
3
Stora Enso
Forstindustrie
PL 309, 00101 Helsinki, www.storaenso.com
11029
33815
4
Kesko
Handel
Satamakatu 3, 00016 Kesko, www.kesko.fi
9600
21327
5
UPM-Kymmene
Forstindustrie
PL 380, 00101 Helsinki, www.upm-kymmene.com
9461
26017
55
STX Finland Cruise
6
SOK
Mischkonzern
PL 1, 00088 S-Ryhmä, www.sok.fi
8918
8365
56
Gasum
7
Nordea Pankki Suomi
Bank
Helsinki, 00020 Nordea, www.nordea.fi
7034
10412
57
Outotec
Umsatz Beschäftigte
Mio. e
51
GNT Holding
Großhandel
Hatanpään valtatie 48, 33900 Tampere, www.gnt.fi
1356
1167
52
Yara
Chemie
PL 900, 00181 Helsinki, www.yara.fi
1350
1900
53
Nordea Henkivakuutus
Versicherungen
Aleksis Kiven katu 9, 00020 Nordea, www.nordea.fi/selekta
1291
161
54
Eläke-Tapiola
Versicherungen
Revontulentie 7, 02010 Tapiola, www.tapiola.fi
1279
188
Schiffbau
PL 666, 20101 Turku, www.stxeurope.com
1239
4000
Energie
PL 21, 02151 Espoo, www.gasum.fi
1218
220
Metall
PL 86, 02200 Espoo, www.outotec.com
1218
2483
8
Metsäliitto
Forstindustrie
PL 10, 02020 Metsä, www.metsaliitto.fi
6434
17538
58
Borealis Polymers
Chemie
PL 330, 06101 Porvoo, www.borealisgroup.com
1203
1026
9
Metso
Metall
PL 1220, 00101 Helsinki, www.metso.com
6400
28010
59
Veho
Autohandel
PL 158, 00101 Helsinki, www.veho.fi
1194
2493
10
Fortum
Energie
PL 1, 00048 Fortum, www.fortum.com
5636
14077
60
Fazer
Lebensmittel
PL 44, 00101 Helsinki, www.fazergroup.com
1160
12976
11
Tamro
Großhandel
PL 11, 01641 Vantaa, www.tamro.fi
5534
5168
61
Alko
Einzelhandel
PL 33, 00181 Helsinki, www.alko.fi
1133
2015
12
Outokumpu
Metall
PL 140, 02201 Espoo, www.outokumpu.com
5474
8551
62
Nokian Renkaat
Reifen
PL 20, 37101 Nokia, www.nokiantyres.fi
1081
3812
13
OP-Keskus
Bank
PL 308, 00101 Helsinki, www.op.fi
5026
5791
63
Kuusakoski Group
Metall
PL 9, 02781 Espoo, www.kuusakoski.com
1075
3324
14
Sampo
Finanzierung
Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, www.sampo.fi
4891
7145
64
Skanska
Bau
PL 114, 00101 Helsinki, www.skanska.fi
1037
3471
156
15
Wärtsilä
Metall
PL 196, 00531 Helsinki, www.wartsila.com
4612
17623
65
St1
Ölhandel
PL 100, 00381 Helsinki, www.st1.fi
992
16
Kone
Metall
PL 7, 02150 Espoo, www.kone.com
4603
33935
66
Panasonic
Großhandel
PL 800, 00101 Helsinki, www.panasonic.fi
991
516
17
YIT
Bau
PL 36, 00621 Helsinki, www.yit.fi
3940
25057
67
Eltel Group
Dienstleistungen
PL 50, 02611 Espoo, www.eltelnetworks.fi
982
9179
18
Rautaruukki
Metall
PL 138, 00811 Helsinki, www.rautaruukki.fi
3851
14953
68
Shell
Ölhandel
PL 28, 00841 Helsinki, www.shell.fi
960
728
19
Elcoteq
Elektronik
PL 8, 02631 Espoo, www.elcoteq.com
3443
17401
69
Uponor
Bautechnik
PL 37, 01511 Vantaa, www.uponor.com
949
4211
6383
20
RTF Auto
Autohandel
Hirsalantie 11, 02420 Jorvas
3407
3
70
Consolis
Baustoffe
Äyritie 12 B, 01510 Vantaa, www.consolis.com
936
21
Cargotec
Metall
PL 61, 00501 Helsinki, www.cargotec.fi
3399
11777
71
Pohjolan Voima
Energie
PL 40, 00101 Helsinki, www.pohjolanvoima.fi
919
1128
22
Sanoma
Verlag
PL 1229, 00101 Helsinki, www.sanoma.com
3030
18168
72
Dynea
Chemie
Siltasaarenkatu 18-20 A, 00530 Helsinki, www.dynea.com
878
2283
23
Kemira
Chemie
PL 330, 00101 Helsinki, www.kemira.com
2833
9954
73
Sanitec
Sanitärkeramik
PL 447, 00101 Helsinki, www.sanitec.com
875
8730
24
Luvata
Metall
PL 78, 02101 Espoo, www.luvata.com
2487
7909
74
Tuko Logistics
Handel
PL 115, 04201 Kerava, www.tuko.fi
836
796
25
Lemminkäinen
Bau
PL 23, 00241 Helsinki, www.lemminkainen.fi
2482
9776
75
Pöyry
Dienstleistungen
PL 4, 01621 Vantaa, www.poyry.fi
822
7702
26
ABB
Elektronik
Strömbergintie 1, 00380 Helsinki, www.abb.fi
2446
6959
76
NCC Rakennus
Bau
PL 13, 00281 Helsinki, www.ncc.fi
810
2710
27
HK-Scan
Lebensmittel
PL 50, 20521 Turku, www.hkscan.fi
2295
7421
77
OMG Finland
Metall
PL 286, 67101 Kokkola, www.omgi.com
779
..
28
Finnair
Transport
PL 15, 01053 Finnair, www.finnair.fi
2263
9595
78
Sandvik Mining and Construction Metall
PL 100, 33311 Tampere, www.miningandconstruction.sandvik.com
756
1731
29
Huhtamäki
Mischkonzern
Keilaranta 10, 02150 Espoo, www.huhtamaki.com
2260
15044
79
Vahinko-Tapiola
Revontulentie 7, 02010 Tapiola. www.tapiola.fi
748
2651
Versicherungen
30
Konecranes
Metall
PL 661, 05801 Hyvinkää, www.konecranes.com
2103
9222
80
Finnlines
Transport
PL 197, 00181 Helsinki, www.finnlines.fi
736
2436
31
Onvest
Großhandel
Mittalinja 1, 01260 Vantaa, www.onvest.fi
1971
5189
81
Destia
Bau
PL 73, 00521 Helsinki, www.destia.fi
717
2921
32
Teboil
Ölhandel
PL 102, 00121 Helsinki, www.teboil.fi
1964
498
82
Orion
Chemie
PL 65, 02101 Espoo, www.orion.fi
711
3270
33
Itella
Logistik
PL 1, 00011 Itella, www.itella.fi
1953
28163
83
Ramirent
Bau
PL 116, 01511 Vantaa, www.ramirent.com
703
4006
34
Stockmann
Einzelhandel
PL 220, 00101 Helsinki, www.stockmann.fi
1879
15669
84
Fiskars
Metall
PL 235, 00101 Helsinki, www.fiskars.fi
697
4325
35
Tieto
IT
PL 38, 00441 Helsinki, www.tietoenator.com
1866
16397
85
Schenker East
Logistik
PL 498, 00101 Helsinki, www.schenker.fi
692
2975
36
Valio
Lebensmittel
PL 10, 00039 Valio, Helsinki, www.valio.fi
1844
4375
86
Rettig
Metall
PL 115, 00121 Helsinki, www.rettig.fi
682
3677
37
Sampo Pankki
Bank
PL 1102, 00075 Sampo Pankki, www.sampopankki.fi
1803
3466
87
Componenta
Metall
Panuntie 4, 00610 Helsinki, www.componenta.com
681
4292
38
Ahlstrom
Mischkonzern
PL 329, 00101 Helsinki, www.ahlstrom.fi
1802
6510
88
Hämeenmaa Ok
Einzelhandel
PL 41, 15111 Lahti, www.hameenmaa.fi
670
1837
39
Oriola-KD
Großhandel
PL 8, 02201 Espoo, www.oriola-kd.fi
1581
3807
89
Eläke-Fennia
Versicherungen
Kansakoulukuja 1, 00041 Eläke-Fennia, www.elake-fennia.fi
668
250
40
Amer Sports
Mischkonzern
Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki, www.amer.fi
1577
6291
90
Norilsk Nickel Harjavalta
Metall
Teollisuuskatu 1, 29200 Harjavalta, www.nornik.fi
663
..
41
Telia-Sonera Finland
Telekommunikation
PL 220, 00051 Sonera, www.teliasonera.fi
1544
5258
91
DNA
Kommunikation
PL 41, 01741 Vantaa, www.dna.fi
647
1095
42
VR-Yhtymä
Transport
PL 488, 00101 Helsinki, www.vr-konserni.fi
1530
12516
92
Vapo
Mischkonzern
PL 22, 40101 Jyväskylä, www.vapo.fi
632
1780
43
Wihuri
Mischkonzern
PL 30, 01511 Vantaa, www.wihuri.fi
1501
4790
93
Toyota Motor
Autohandel
PL 12, 01451 Vantaa, www.toyota.fi
628
393
44
Elisa
Telekommunikation
PL 1, 00061 Elisa, www.elisa.fi
1485
2946
94
Delta Motor Group
Autohandel
PL 60, 00211 Helsinki, www.delta.fi
614
966
PL 53, 00441 Helsinki, www.hok-elanto.fi
45
HOK-Elanto
Einzelhandel
1484
5517
95
Valtra
Metall
Valmetinkatu 2, 44200 Suolahti, www.valtra.fi
610
998
46
Veikkaus
Sonderdienstleistungen 01009 Veikkaus, www.veikkaus.fi
1475
354
96
Lassila & Tikanoja
Dienstleistungen
PL 28, 00441 Helsinki, www.lassila-tikanoja.fi
606
8363
47
Myllykoski
Forstindustrie
Myllykoskentie 1, 46800 Anjalankoski, www.myllykoski.com
1471
2989
97
Raha-automaattiyhdistys
Sonderdienstleistungen PL 32, 02601 Espoo, www.ray.fi
605
1689
48
Varma
Versicherungen
PL 1, 00098 Varma, www.varma.fi
1463
776
98
KWH-Yhtymä
Mischkonzern
PL 21, 65101 Vaasa, www.kwhgroup.com
588
2916
49
Suomen Lähikauppa
Einzelhandel
PL 1, 00581 Helsinki, www.lahikauppa.fi
1412
5008
99
Cramo
Dienstleistungen
Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa, www.cramo.fi
580
2617
50
Atria
Lebensmittel
PL 900, 60060 Atria, www.atria.fi
1357
6135
100
Tokmanni
Einzelhandel
Isolammintie 1, 04600 Mäntsälä, www.tokmanni-konserni.fi
575
2876
Quelle: Talouselämä
20
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
21
Geschäftsvermittlungen • Liikeyhteydet
Finnische Unternehmen
suchen deutsche Produkte
Suomalaiset yritykset etsivät
saksalaisia tuotteita
41246
Westfinnische Agentur sucht Kontakt zu
Herstellern von Produkten aus Kristall sowie zu Lieferanten von Silberschmuck, der
in Thailand hergestellt oder aus Thailand
importiert wird.
Agency Georg Orlow & Co.­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Nortamonkatu 3 B 31­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
28100 PORI
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Finnland
Tel. +358 2 6331878­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Fax +358 2 6411109­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­E-Mail: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Ansprechpartner: Herr Georg Orlow­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Finnische Unternehmen suchen
Vertriebspartner/Abnehmer in Deutschland
Suomalaiset yritykset etsivät
edustajaa/ostajaa Saksasta
41022
Finnischer Hersteller von ergonomischen
Sattelstühlen sucht Agenturen/Vertreter/
haupt- oder nebenberufliche Vorführer für
Deutschland, Österreich und die Schweiz.
Kenntnisse im Bereich Physiologie von
Vorteil. In Deutschland ca. 40 Wiederverkäufer.
Easydoing Oy, Salli Systems­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sahalantie 41
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­77700 RAUTALAMPI
Finnland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Tel. +358 102701215­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Fax +358 0102701209­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.salli.com­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
E-Mail: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Ansprechpartner: Frau Sinikka Ignatius­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41231
Westfinnischer Hersteller von Lüftungs­
systemen sucht Importeur/Vertriebspartner/Abnehmer.
SK Tuote Oy­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Kauppatie 9­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
65610 MUSTASAARI
Finnland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Tel. +358 201233200­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Fax +358 201233218­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.sktuote.fi­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
E-Mail: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Ansprechpartner: Herr Kaj Aspö­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
22
41236
Südwestfinnischer Hersteller von „Rhymebags“
fürs Englischlernen vor allem in Kindergärten
und Schulen sucht Vertriebspartner und Kontakt
zu Warenhäusern, Buchhandlungen und Händlern von Spielzeugen und Spielen.
Emmi-Tuote­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Hovirinnantie 5­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
20780 KAARINA­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Finnland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Tel. +358 2 2433240­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Fax +358 2 2433244­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.emmituote.fi­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
E-Mail: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Ansprechpartner: Frau Kirsti Orvasto­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41253
Mittelostfinnischer Hersteller von Gebäuden
(Saunen, Hütten und größeren Gebäuden) aus
Kelo und aus Subtimber sowie Sägewaren für
den Innenbau sucht Wiederverkäufer für Kelound Subtimber-Produkte.
Lieksan Kelometsä Oy­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Kerantie 26
81720 LIEKSA
Finnland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Tel. +358 50 5854301­­­­­­­­­­­­
www.subtimber.fi­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
E-Mail: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Ansprechpartner: Herr Matti Pösö
Saksalaiset yritykset etsivät
suomalaisia tuotteita
Deutsche Unternehmen suchen
finnische Produkte
41248
Eteläsaksalainen apteekki etsii yhteyttä
lääkkeiden toimittajiin.
Werratal-Apotheke­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Meininger Strasse 26
98634 WASUNGEN
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 36941 78213­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 36941 78232­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.discounterapo.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti:
[email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Herr Patrick Schantora
41254
Pohjoissaksalainen yritys etsii yhteyttä
kirjapainoihin mielellään Venäjän rajan
läheltä.
Targa Yachten Vertriebsges. mbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Frauenthal 7
20149 HAMBURG
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 40 20971811­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 40 20971812­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.targa-yachten.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Herr Claus Giese
41260
Pohjoissaksalainen yritys etsii FSCsertifioitua kuusipuuta.
Durafloor Werner GmbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Elbchausseestr. 142
22763 HAMBURG­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 40 4309666­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 40 43096679­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.durafloor-werner.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti:
[email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö:
Herr Guido Borgato­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41238
Eteläsaksalainen yritys etsii työmaalle Kirkkonummelle hiekkaa, soraa ja kvartsihiekkaa.
RUF International Reitplatzbau GmbH & Co. KG­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Drei-König-Str. 14
72510 STETTEN A.K.M.
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. + 49 7573 9589146­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 7573 5207­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.ruf-international.com­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Andrea Rösch
41264
Keskisaksalainen yritys etsii yhteyttä
poronmaidosta valmistettujen tuotteiden valmistajiin.
GOLDEGG International­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Weserweg 31
30851 LANGENHAGEN
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 171 7712674­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
http://goldegg-millermansfriend.de ­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sähköposti: [email protected]
Yhteyshenkilö:
Herr Dietmar Sassmannshausen­
41243
Itäsaksalainen yritys etsii yhteyttä höyrykattiloiden valmistajiin. Höyrykattiloiden paineluokan
on oltava 0,7 bar ja tehon 400 – 500 kg/h. Polttoaineena käytetään puuta ja ruskohiilibrikettejä.
Brauerei Arndt Blechschmidt­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Straße der Jugend 33­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
08233 TREUEN­­­­­­­­­­­­­
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 37468 2867­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 37468 2867­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Herr Arndt Blechschmidt
41267
Eteläsaksalainen yritys etsii yhteyttä
huonekalujen valmistajiin, jotka valmistavat pöytiä, parikeinuja tai riippumattoja.
Mendler Vertriebs-GmbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Industriestrasse 60
73642 WELZHEIM
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 7182 8040212­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: ­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­[email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Herr Alexander Mendler­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
41268
Pohjoissaksalainen lasten huonekalujen ja
tarvikkeiden suunnittelija etsii yhteyttä puuhuonekalujen sekä puu- ja pehmolelujen
valmistajiin.
Elke Rosenfeldt­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Juethornstrasse 82­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
22043 HAMBURG
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Elke Rosenfeldt­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Saksalaiset yritykset etsivät
edustajaa/ostajaa Suomesta
Deutsche Unternehmen suchen
Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland
41228
Merkintälaitteiden ja –tarvikkeiden valmistaja etsii yhteyttä etikettien, värinauhojen ja
etikettitulostimien maahantuojiin/edustajiin/
tukkukauppiaisiin.
Weber Marking Systems GmbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Honnefer Strasse 41­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
53572 UNKEL / RHEIN­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 2224 7708445­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 2224 770820­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.webermarking.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Susanne Freund­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41229
Messurakenteiden suunnittelija, myyjä ja vuokraaja etsii yhteyttä messurakentajiin.
ExpoTOP GmbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Am Sandberg 3­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
33519 ROCKENBERG­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 6033 9286570­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 6033 9286572­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.expotop.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Herr Walter Kahles­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41234
Työkalujen valmistaja etsii yhteyttä työkalujen
myyjiin ja puolustusvoimien hankintaosastoon.
Shilo technologies ltd Germany­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Weyerstrasse 57­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
50676 KÖLN­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 221 231255­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 221 231255­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Arie Meller­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41235
Eteläsaksalainen näkkileivän valmistaja etsii
elintarvikkeiden ja luomuelintarvikkeiden maahantuojaa/jälleenmyyjiä.
Dr. Klaus Karg KG­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Alte Rother Strasse 10­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
91126 SCHWABACH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 9122 6311402­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 9122 631163­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.dr-karg.com­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti. [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Herr Arjen van Ravesteijn­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
41237
Länsisaksalainen käyttö- ja ohjaustekniikan valmistaja etsii maahantuojaa/
yhteyttä autotallinovien, piha- ja teollisuusporttien valmistajiin sekä radiojärjestelmien ostajiin.
Novoferm Tormatic GmbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Oberste-Wilms-Strasse 15 a­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
44309 DORTMUND
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Deutschland
Puh. +49 231 5660212­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 231 5660223­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.tormatic.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Tanja C. Goeke­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41239
Eteläsaksalainen tislaamisessa ja uuttamisessa käytettävien lasituotteiden
valmistaja
(lasinpuhaltaja) etsii ostajia.
Glasbläserei Manfred Hettstedt­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Oberstrasse 59­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
98174 STÜTZERBACH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 36784 50705­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi 49 36784 50796­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sähköposti: [email protected]
Yhteyshenkilö: Herr Manfred Hettstedt­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41240
Eteläsaksalainen korkeatasoisten käytettyjen laudoitusten, julkisivuelementtien
ja telineiden myyjä etsii ostajia.
Itracom GmbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Wettenhauser Weg 2­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
89335 ICHENHAUSEN­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 8223 9624321­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 8223 9624311­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.itracom.biz­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Zoran Bäurle­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41241
Länsisaksalainen MacGregorgolf-tuotteiden myyjä etsii yhteyttä golfklubeihin
ja golf­varusteiden myyjiin.
Beaufort Media­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Albertusstr.29­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41061 MÖNCHENGLADBACH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 2161 9464520­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 2161 9464525­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.beaufort-media.com­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
[email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Herr Frank P. Schnitzler­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41242
Eteläsaksalainen elektronisten hälytys­
sireeneiden valmistaja etsii ostajia.
Sonnenburg Electronic AG­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Lauterbachstrasse 45­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
84307 EGGENFELDEN­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 8721 95880­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 8721 958860­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.sonnenburg.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Yhteyshenkilö: Frau Birgit Kürmayer­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41244
Eteläsaksalainen vakuumipakkauskoneiden valmistaja
etsii edustajaa. Asiakkaita ovat lääke-, kosmetiikka- ja
elintarviketeollisuus.
Zoatec GmbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Gottlieb-Daimler-Strasse­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
79395 NEUENBURG AM RHEIN­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 7631 9739321­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 7631 9739301­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.zoatec.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Herr Markus Schwendemann­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41245
Länsisaksalainen hionta- ja kiillotustyökalujen ja hiontakoneiden valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/
tukkukauppiaita.
Friedrich August Picard GmbH & Co. KG­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Knusthöhe 21­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
42897 REMSCHEID­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 2191 966438­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 2191 666377­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.picard-kg.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Herr Marc Böck­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41247
Keskisaksalainen moottoriöljyjen ja voiteluaineiden valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/tukkukauppiaita.
ROWE MINERALÖLWERK GMBH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Borkensteiner Mühle 7­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
67308 BUBENHEIM­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 6355 954125­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 6355 954141­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.rowe-mineraloel.com­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Herr Nicco Cobello­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41249
Pohjoissaksalainen energiansäästövalaisinten myyjä
etsii yhteyttä valosuunnittelijoihin, arkkitehteihin ja
sähkötukkukauppoihin.
Import Export Gesellschaft Derek Goslar­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Spaldingstr. 188­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
20097 HAMBURG­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 40 23785328­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 40 230251­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.dg-licht.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Stephanie Lempa­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41250
Pohjoissaksalainen lämmitystekniikan valmistaja etsii
yhteyttä LVI-tukkukauppoihin. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat mm. pellettikattilat, puukaasutinkattilat,
kiinteällä polttoaineella toimivat kattilat, keskuslämmitysuunit ja öljy-kaasukattilat.
Paul Künzel GmbH & Co.­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Ohlrattweg 5­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
25497 PRISDORF­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 4101 700054­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 4101 700040­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.kuenzel.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Herr Tim Künzel­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
23

Geschäftsvermittlungen
Liikeyhteyksiä
Geschäftsvermittlungen • Liikeyhteydet
Kuvagalleria • Fotogalerie

Geschäftsvermittlungen • Liikeyhteydet
41251
Pohjoissaksalainen pakastevihannesten ja –hedelmien vienti- ja tuontiyritys etsii maahantuojaa.
Yritys on toiminut alalla jo 30 vuotta, ja sillä on
hyvät yhteydet tuottajiin mm. Etelä-Amerikassa,
Puolassa, Kiinassa, Espanjassa ja Unkarissa.
Tiefkühlprodukte Frozen Food Horns GmbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Gutenbergring 1-5­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
22848 NORDERSTEDT­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 40 5287080­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 40 52870811­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.horns.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Herr Joachim M. Hohn­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41252
Eteläsaksalainen pienjännitekytkinlaitteistojen
valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/sähkömekaanisten tuotteiden tukkukauppiaita.
MERZ Schaltgeräte GMBH & CO. KG­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Kernerstr. 15­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
74405 GAILDORF­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 7971 252363­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 7971 252351­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.merz-elektro.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Katharina Scheiber­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41257
Keskisaksalainen tulostimien, skannereiden ja taittokoneiden sekä niihin
kuuluvien tietokoneohjelmistojen valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/
tukkukauppiasta, joka myisi ja huoltaisi
laitteet Suomessa.
ROTH + WEBER GmbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Betzdorfer Strasse­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
57520 NIEDERDREISBACH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 2743 921726­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 2743 2018­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.rowe.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Sandra Ruiz­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41258
Pohjoissaksalainen albanialaisen kromimalmin myyjä etsii yhteyttä metalliraaka-aineiden kauppiaisiin ja teräksen
tuottajiin.
Consulting International Wolter­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Falkenstr. 29­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
23564 LÜBECK­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 451 3999588­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 451 3999589­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Aneta Wolter­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41255
Ajoneuvojen petrokemiallisten hoito- ja huoltotuotteiden valmistaja etsii edustajaa.
CTP-GmbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Saalfelder Str. 35h­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
07338 LEUTENBERG­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 36735 44417­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 36734 23022­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.pro-tec-deutschland.com­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: u.fuenfstueck@pro-tec-deutschland.
com­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Ulrike Fünfstück­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41259
Keskisaksalainen käytettyjen teollisuuspesukoneiden myyjä etsii ostajia.
ECOTEX GmbH & Co.KG­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Alte Adernacherstr. 21­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
56637 PLAIDT­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 2632 93740­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 2632 937444­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.ecotex-web.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sähköposti: [email protected]
Yhteyshenkilö: Herr G. Heuft­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41256
Puulla lämmitettävien uunien valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/tukkukauppiaita.
ENERGETEC Gesellschaft für Energietechnik mbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Neuwarmbüchener Str. 2­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
30916 ISERNHAGEN-KIRCHHORST­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 5136 977549­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 5136 977510­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.bullerjan.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Friedelind Wilke­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41261
Länsisaksalainen onttojen teräsputkien
myyjä etsii yhteyttä terästuotteiden tukkukauppiaisiin/myyjiin.
Klöckner Stahl- und Metallhandel GmbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Am Silberpalais 1­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
47057 DUISBURG­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 203 54464858­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 203 54464460­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.kloeckner-stahlhandel.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Yhteyshenkilö: Frau Sarah Scheepers­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
24
41262
Yksilöllisten laadukkaiden mainostuotteiden ja
–lahjojen valmistaja, mainostuotteiden kehittäjä
ja tuottaja sekä markkinointitapahtumien järjestäjä etsii maahantuojaa/yhteistyökumppaneita.
MCS Marketing Consulting Services E.K.­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Huttener Strasse 20E­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
36381 SCHLUECHTERN­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. 0400 746425­­­­­­­­­­­­­­­­(suomalainen puhelinnumero)
www.mcs-augustin.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sähköposti: [email protected]
Yhteyshenkilö: Frau Birgit Griese­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41263
Länsisaksalainen vaatteiden valmistaja etsii yhteyttä vaatteiden tukku- ja vähittäiskauppiaisiin.
Punch GmbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Hammer Landstraße 95­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41460 NEUSS­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 2131 229940­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 2131 129785­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.punch-gmbh.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Hans Lamken­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sebastian Sass (kesk.) kertoi ajankohtaisia uutisia Nord Streamin
kaasuputkihankkeesta Jyrki Saulolle (vas.) ja Uwe Uusitalolle.
Kauppakamarin toimitusjohtaja Manfred Dransfeld kiitti Saksan keskuspankin pääjohtajaa Axel Weberiä mielenkiintoisesta juhlaesitelmästä.
Kauppakamarin johtokuntaan vastavalitut jäsenet Esa Kaunistola
(vas.) ja Anders Portin (kesk.) tutustuivat johtokunnan pitkäaikaiseen jäseneen Prof. Dr. Alexander Riesenkampffiin.
Suomen Saksan-suurlähettiläs Harry Helenius (vas.) ja kauppakamarin hallituksen uusi jäsen Kari Hietanen, Wärtsilä Oyj
saapuivat kuuntelemaan juhlaesitelmää.
Kauppakamarin ensimmäinen toimitusjohtaja Dr. Erik von Knorre
ja entiset johtokunnan jäsenet Nils Elfving ja Guy Stenbäck (vasemmalta oikealle) iloitsivat jälleennäkemisestä.
Kauppakamarin johtokunnan jäsenet Gunther Ranke, Magnus
Bargum ja Jan Klüver tapasivat vuosikokouksessa tulevan Hampurin pääkonsulin Erja Tikan.
41266
Länsisaksalainen pesuaineiden valmistaja etsii
maahantuojaa/tukkukauppiaita/ostajia/yhteyttä
päivittäistavarakauppaketjuihin.
MEGANOVA Warenhandelsgesellschaft mbH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Langmaar 12­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41238 MÖNCHENGLADBACH­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 2166 86810­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 2166 86100­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.anvertex.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Janina Müller­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
41269
Kylmänä muokattujen teräksestä valmistettujen
profiilien valmistaja etsii edustajaa, joka myisi
tuotteita kaikkiin Pohjoismaihin.
PVG Kaltprofile Verarbeitungstechnik GmbH &
Co KG­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Postfach 11 63­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
59604 ANRÖCHTE­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutschland­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Puh. +49 2947 972710­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Faksi +49 2947 972727­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
www.pvg-profile.de­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Sähköposti: [email protected]­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Yhteyshenkilö: Frau Ursula Haenzel­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
25
Kauppakamari • DFHK Intern
Kauppakamari • DFHK Intern
Robert Lorenz-Meyer
Kauppakamarin uusi
puheenjohtaja
Kauppakamarin johtokunta valitsi vuosikokouksessaan 25. toukokuuta 2009
Helsingissä hampurilaisen varustamon
Ernst Russ GmbH & Co:n toimitusjohtajan
Robert Lorenz-Meyerin Kauppakamarin
uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi. Hän
on ollut Kauppakamarin johtokunnan jäsen vuodesta 1996 ja seuraa tehtävässään
Berndt Brunowia, josta tuli Kauppakamarin
1. varapuheenjohtaja.
Kauppakamarin hallitukseen valittiin
uutena Wärtsilä Oyj:n johtokunnan jäsen
Kari Hietanen. Hän seuraa teollisuusneuvos
Martin Granholmia, joka jatkaa edelleen
Kauppakamarin johtokunnan jäsenenä.
Jäsenkokous valitsi seuraavat uudet johtokunnan jäsenet:
• Esa Kaunistola, Director Trade Policy,
Nokia Oyj
• Anders Portin, johtaja,
Metsäteollisuus ry
• Antti Tiitola, toimitusjohtaja,
Lidl Suomi Ky
Kauppakamarin johtokunnasta erosivat
Christer Antson, Christian Karlsson ja
Jörn-Peter Kassow. Eroava puheenjohtaja Berndt Brunow kiitti heitä osalla
pitkäänkin jatkuneesta toiminnasta johtokunnassa.
Kahden Michelin-tähden kokki Christian Lohse loihti upean neljän ruokalajin parsaillallisen kauppakamarin jäsenille ja heidän vierailleen 4. toukokuuta 2009. Tilaisuuteen
osallistui myös Saksan 60. viinikuningatar Marlies Dumbsky.
Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä:
Kauppakamarin toimintakertomus ilmestynyt
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokous 25.5.2009 Hilton Helsinki
Strand –hotellissa keräsi jälleen yli 100 osanottajaa. Kauppakamarin onnistui
saada juhlapuhujaksi Saksan keskuspankin pääjohtaja Axel Weber, joka toi
esitelmässään optimisesti esille erilaisten suhdannetukiohjelmien lisääntyvän
vaikutuksen.
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuoden 2008 toimintakertomus on ilmestynyt. Saksankielisen
version voi lukea internet-sivuilla
www.dfhk.fi välilehden ”Publikationen”
alta otsikolla ”Tätigkeitsbericht 2008”.
Lähetämme pyynnöstä toimintakertomuksen myös postitse.
Uhma ja melankolia
- saksalaisia
mestariteoksia Taidemuseo
Meilahdessa
Näyttely on Helsingin kaupungin taidemuseon ja Dresdenin valtiollisten taidekokoelmien Galerie Neue Meister -taidemuseon
tuoreen yhteistyön tulosta. Yhteistyö sai
alkunsa huhtikuussa 2008, jolloin dresdeniläismuseon pääjohtaja Martin Roth
vieraili Helsingissä. Näyttely sisältää yli 60
teosta Galerie Neue Meister -kokoelmasta. Meilahdessa voi tutustua mm. Caspar
David Friedrichin, Ludwig Richterin, Max
Liebermannin, Otto Dixin sekä nykytaiteilijoiden Gerhard Richterin ja Eberhard
Havekostin teoksiin, jotka muodostavat
edustavan läpileikkauksen Dresdenin taideaarteista.
26
”UNESCOn maailmanperintö Saksassa”
-kiertävä näyttely Kauppakamarissa
Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa on esillä kesäkuun
loppuun saakka kiertävä ”UNESCOn maailmanperintö Saksassa”
-näyttely. Kyseessä on valokuvaaja
Hans-J. Aubertin ottamia panoraamakuvia Saksan maailmanperintökohteista. Kauppakamarin käyttöön näyttelyn
luovutti Saksan suurlähetystö Helsingissä.
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Yhdessä kriisin yli
K
auppakamarin vastavalittu hallituksen puheenjohtaja Robert
Lorenz-Meyer toivotti tervetulleeksi sekä juhlapuhujan, Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo
Väyrysen että suurlähettiläät Wilfried
Groligin ja Harry Heleniuksen. Heidän
läsnäolonsa korosti Lorenz-Meyerin
mukaan Kauppakamarin erinomaista
yhteistyötä sekä Suomen Berliininsuurlähetystön että Saksan Helsinginsuurlähetystön kanssa.
Lorenz-Meyer lausui kiitokset
myös edeltäjälleen Berndt Brunowille,
joka on kahden vuoden puheenjohtajuutensa aikana suuresti edistänyt
saksalais-suomalaisia taloussuhteita.
„On suurelta osin hänen ansiotaan,
että saatoimme viettää niin suuren
osanottajajoukon läsnäollessa Kauppakamarin 30-vuotisjuhlia Helsingissä
ja saimme Tasavallan presidentin vieraaksemme Hampuriin. Viime vuoden
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
juhlakokouksessa kotikaupungissani
Hampurissa loimme katsauksen myös
90-vuotiaaseen Saksalais-suomalaiseen yhdistykseen, josta Kauppakamari on saanut alkunsa.
Olen tietyllä tapaa ylpeä siitä, että
johdan nyt järjestöä, jolla on niin pitkä
historia takanaan ja jonka toiminnassa
sekä isäni että isoisäni olivat aktiivisesti mukana. Molemmat olivat pitkään
Saksalais-Suomalaisen Yhdistyksen
hallituksen jäseninä ja isäni kuului
myöhemmin Saksalais-Suomalaisen
Kauppakamarin perustaneeseen johtokuntaan. Innostus asiaan oli molemmilla itsestään selvää, sillä edustihan
isoisäni isän perustama Ernst Russ –varustamo jo vuodesta 1895 laivayhteyttä
Hampurista Suomeen. Niin silloin kuten
tänäänkin, oli Ernst Russille ja muillekin
varustamoille vapaa ulkomaankauppa
ehdoton menestyksellisen toiminnan
edellytys.“
Suurlähettiläs Grolig:
Käytetään suhteiden
moninaisuus hyödyksi
Suurlähettiläs Wilfried Grolig painotti
tervehdyksessään tärkeiden kauppakumppaneiden Saksan ja Suomen välisiä
tiiviitä suhteita. Vuonna 2009 Saksasta
on tulossa todennäköisesti jälleen Suomen tärkein kauppakumppani. Myös
runsas osanotto tähän Kauppakamarin
vuosikokoukseen osoittaa, että tilastolukujen ulkopuolellakin saksalainen ja suomalainen talouselämä on elävää ja aktiivista. Molempien maiden välillä, mutta
myös yksittäisten kansalaisten kesken on
ajan myötä kasvaneet ja kehittyneet monipuoliset opiskelu- ja tutkimussuhteet.
Näitä kahdenvälisiä suhteita kannattaa
hyödyntää myös talouselämässä.
”Juuri vaikeina aikoina“, jatkoi Grolig,
”on tärkeää entistä tarkemmin etsiä
mahdollisuuksia ja aktiivisesti pohtia
tulevaisuutta. Viime viikolla presidentti
Halonen ja pääministeri Vanhanen esittivät yhdessä ’Baltic Sea Action Summit
–suunnitelman’, jolla koottaisiin helmikuussa 2010 yhteen Itämeren rantavaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet
sekä talouden ja muun yhteiskunnan
27
Suhdanne • Konjunktur
Kauppakamari • DFHK Intern
Martin Granholm keskusteli kauppakamaritoiminnasta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Paavo Väyrysen kanssa.
tärkeimmät päättäjät. Tavoitteena on
konkreettiset toimet, joilla yritetään pelastaa Itämeren ympäristö ja etsiä ratkaisuja kasvaneen liikenteen mukanaan
tuomiin ongelmiin.
Jo nyt voisivat esimerkiksi Saksan ja
Suomen talouselämän vaikuttajat miettiä,
mitä taloudellisia mahdollisuuksia tämä
korkean poliittisen tason avaus voisi
tarjota. Ympäristönmuutos ja -suojelu,
energiatehokkuus ja sen saannin varmuus tulevat entistä tärkeämmiksi. Ja
juuri Itämeren alueella tiedonvälityksestä,
logistiikasta ja liikenteestä tulee taloudellisen toiminnan määrääviä tekijöitä,
joiden mahdollisuudet kaupankäynnin
kannalta on syytä analysoida.“
Ulkomaankauppaministeri Väyrynen:
Avoimet markkinat
auttavat ulos kriisistä
Myös ulkomaankauppaministeri Väyrynen toi englanniksi pitämässään puheessa esille molempien maiden väliset
erinomaiset suhteet. Ministeri Väyrysen
mukaan on luonnollista, että maailman-
laajuinen talouskriisi on vaikuttanut
myös Suomen ja Saksan väliseen kauppaan. Yleisen ulkomaankaupan suuntauksen mukaisesti on Saksan ja Suomen
välinen kauppa vähentynyt yli kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna.
Ministeri Väyrynen korosti, että Saksan ja Suomen kaltaisille vahvan vientisektorin avoimille kansantalouksille on
erittäin tärkeää, että maailman kauppa
ja investoinnit pysyvät vapaina. Nyt on
entistä tärkeämpää tuoda esiin vapaan
kaupan merkitys ulospääsytienä tämän
hetken kriisistä. Onneksi hallitukset ovat
tähän asti enimmäkseen vastustaneet
protektionistisia paineita. Sortumisella
protektionismiin olisi pelkästään kielteisiä seurauksia.
On olemassa vaara, etteivät hallitukset pysty vastustamaan maan sisältä
tulevia paineita. Saksan ja Suomen on
siksi seistävä eturintamassa ja näytettävä esimerkkiä, että avoimet markkinat
ovat paras tie ulos kriisistä. Ministeri
Väyrynen painotti lopuksi saksalaisilla ja
suomalaisilla olevan yhteinen kyky ottaa vaikeat ajat enemminkin haasteena
kuin vastoinkäymisenä. Hyvällä yhteistyöllä selvitään tämän hetken vaikeasta
taloustilanteesta entistä vahvempina.
Saksan pääjohtaja Weberin juhlaesitelmän jälkeen Nord Stream –yhtiön
EU-edustuksen päällikkö Sebastian Sass
esitteli vuosikokouksen osanottajille
miten pitkälle Itämeren halki kulkeva
maakaasuputki on edistynyt. n
Rahoituskriisin loppu
- suhdanteiden käänne?
Otteita Saksan keskuspankin pääjohtajan Axel Weberin pitämästä juhlaesitelmästä Saksalais-Suomalaisen
Kauppakamarin vuosikokouksessa
Helsingissä 25.5.2009
E
uroalue kärsii pahimmasta taantumasta valuuttaunionin perustamisen jälkeen. Monessa maassa
puhutaan syvimmästä sodanjälkeisestä
taantumasta. Euroalueen reaalinen
bruttokansantuote on pudonnut tämän
vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
2,5 prosenttia, mikä on vielä enemmän
kuin viime vuoden viimeisellä nel-
28
jänneksellä. Nopean kehityksen pani
liikkeelle maailmanlaajuinen talouden
romahdus, joka rasitti varsinkin voimakkaasti vientivetoisia euroalueen toimialoja. Sen lisäksi joissain maissa oli itse
aiheutettuja ongelmia, kuten kiinteistökuplan puhkeaminen. Tämä taas vaikutti
etenkin kulutuskysynnän laskuun. Saksa
on hyvin riippuvainen viennistä ja on
joutunut kokemaan suhdanteiden romahduksen erityisen rajuna.
Toisaalta on näkyvissä jo heikkoja
merkkejä laskusuunnan loiventumisesta
sekä Saksassa että koko euroalueella.
Tämä pitää paikkansa tarkasteltaessa
nk. ”pehmeitä” faktoja, kuten mielialaindikaattoreita: esimerkiksi teollisuuden
ostopäällikköindeksi on toukokuussa
parantunut kolmatta kuukautta peräkkäin ja teollisuuden luottamus on selvästi kasvanut ensi kertaa sitten viime
vuoden kesäkuun. Mutta myös jotkut
„kovat“ faktat esimerkiksi tilausmääristä näyttäisivät kertovan jyrkän laskun
pysähtymisestä. Toistaiseksi yksittäiset
toivonkipinät eivät saa kuitenkaan erehdyttää luulemaan, että euroalueen talouden sopeutumisprosessi olisi jo ohi.
Tämä koskee erityisesti työmarkkinoita, joiden kehitys laahaa tyypillisesti
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
muutaman kuukauden suhdannekehityksen perässä. Tosin kausivaihteluista
puhdistettu työttömyysluku euroalueella on jo vuoden sisällä noussut 1,7
prosenttiyksikköä. Euroopan komission
keväisen ennusteen mukaan työttömyys
jatkaa kasvuaan tänä ja ensi vuonna.
Vuonna 2010 työttömyyden ennustetaan nousevan 11,5 prosenttiin. Työmarkkinatilanne on hyvin erilainen eri
maissa. Selkeintä työttömyyden kasvu
on tähän asti ollut Espanjasssa. Saksassa sitä vastoin työmarkkinat ovat tähän
mennessä reagoineet muutokseen verrattain maltillisesti.
Myös julkisen talouden tila euroalueella huononee edelleen. Useimmissa
EU:n jäsenmaissa julkinen talous velkaantuu selvästi lisää jo tänä vuonna.
Eräänä syynä maiden rajuun uusvelkaantumiseen on hallitusten sopimat
laajat suhdanneohjelmat. Niillä euroalueen mailla, jotka eivät edellisellä nousukaudella onnistuneet tasapainottamaan
valtiontalouttaan, on käytettävissä
selvästi vähemmän rahoituksellista pelivaraa taloutensa tasapainottamiseen.
Saksassa talous oli viime vuonna lähes
tasapainossa, mikä luo verrattain hyvän
pohjan kriisistä selviämiselle.
Haluan korostaa valuuttaunionin
säilyttäneen tärkeän vakauttajan roolin
rahoitus- ja talouskriisissä. Emme voi
edes kuvitella, mitä myrskyjä olisimme
valuuttamarkkinoilla kokeneet ilman
euroa. Tätäkin taustaa vasten kasvu- ja
vakautussopimus on edelleen otettava
vakavasti. Se on valuuttaunionin tärkeä
perusosa. Jäsenvaltiot ovat velvoitettuja
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
vähentämään alijäämää heti, kun aallon
pohja on ohitettu. Tähän tarvitaan kansallisten hallitusten uskottavia ohjelmia.
Loppujen lopuksi kaikki suhdanne- ja
tasapainottavat toimet purevat täysillä
vasta sitten, kun usko valtiontalouksien
kestävyyteen säilyy.
Euroopan keskuspankin ja euroalueen hallitusten toimet kriisinhallinnassa
käsittävät monenlaisia toimia, joilla
pyritään kasvattamaan luottamusta rahoitusmarkkinoihin ja reaalitalouteen.
Finanssipolitiikassa taloudellisen
toimintaympäristön huononemiseen
reagoitiin monin tukitoimin. Olen jo
maininnut valtiolliset vakautustoimet
pankeille, lisäksi on hyväksytty osin laajoja suhdannepaketteja. Saksa on tämän
vuoden alussa päättänyt hyvin laajasta
suhdannepaketista, jonka odotetaan
vaikuttavan tänä ja ensi vuonna. Vaikka
tukipaketit eivät voikaan täysin korvata
viennin romahduksen aiheuttamaa
shokkia, ne kuitenkin loiventavat suhdannekäänteitä ja ainakin pienentävät
uuden kriisiaallon riskiä. Sen lisäksi
finanssipolitiikka vaikuttaa syklejä vastaan suhdannepaketteja laajemmin
Saksassa kuten useimmissa muissakin
euromaissa. Vaikka valtavien maailmanlaajuisten toimenpiteiden tehoa on
vaikea arvioida, niillä on yhdessä selvästikin huomattava ja ajan mittaan kasvava merkitys suhdanteiden tasapainottumisessa. Näin voidaan perustellusti
toivoa, että euroalueen talous vähitellen
tasapainottuisi vuoden 2009 lopulla.
Finanssipolitiikan ohella rahapolitiikka on kriisinhallinnassa tärkeää.
Eurojärjestelmä on turbulenssien alusta
lähtien reagoinut päättäväisesti ja laajasti rahamarkkinoiden jännitteisiin. Eurojärjestelmällä on laaja rahapoliittinen
toiminta-alue ja se on osoittautuunut
erittäin joustavaksi. Eurojärjestelmä
reagoi rajuihin rahamarkkinoiden heilahteluihin viime syksynä alentamalla
merkittävästi korkoja ja parantamalla
likviditeettiä. Koronalennuksiin voitiin
mennä siksi, että inflaatioriski pieneni
ja suhdanteet rauhoittuivat. Eurojärjestelmä käytti tämän pelivaran hyväkseen
ja laski ohjauskorkoa viime lokakuusta
325 pistettä 1 prosenttiin. Tällä on ollut
huomattava elvyttävä vaikutus suhdanteisiin. Pidän tätä korkotasoa nykyisissä
oloissa sopivana.
Hallitusten ja keskuspankin tasapainottavat toimet ovat onnistuneet.
Tilanne rahoitusmarkkinoilla ei ole enää
niin kireä kuin kriisin kärjistymisen
aikaan viime syksynä. Lisäksi jo sovitut
suhdanneohjelmat vaikuttavat entistä
tasapainottavammin talouteen tämän
ja ensi vuoden aikana. Silti edessä olevat suhdannevaihteluiden aiheuttamat
haasteet yhdessä rahoitusjärjestelmän
monien ongelmien kanssa muodostavat
vaarallisen yhdistelmän. Siksi kaikkien
osapuolten on nykyisessä tilanteessa
pysyttävä edelleen valppaina ja tartuttava tarpeellisiin toimiin kriisin voittamiseksi. Eurojärjestelmässä harjoitetaan
tasapainoon pyrkivää rahapolitiikkaa,
jolla vahvistetaan näinä vaihtelevina aikoina luottamusta rahoitusmarkkinoihin
ja reaalitalouteen.
29
Talousuutiset • Wirtschaftsnachrichten
Liikenne • Verkehr
Liikennevaliokunta
kokoontui lentokentällä
Reijo Tasanen (vas.) Finavialta ja Paavo Virkkunen Finnairilta esittelivät Helsinki-Vantaan
lentoaseman ja Finnairin tulevaisuuden suunnitelmia.
Finnairilla lyhintä
tietä Euroopasta Aasiaan
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin
liikennevaliokunta tutustui tänä vuonna puheenjohtajansa Kimmo Naskin
johdolla Helsinki-Vantaan lentokentän
lähivuosien liikenneuudistuksiin ja laajennussuunnitelmiin. Kutsun tapahtumaan oli esittänyt Finnairin varatoimitusjohtaja Paavo Virkkunen, joka kuuluu
Kauppakamarin liikennevaliokuntaan.
Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkee tänä päivänä vuosittain yli
13 miljoonaa matkustajaa. Viimeisen
kymmenen vuoden aikana Finnair on
kolminkertaistanut Aasian lentotarjontansa. Siitä on tullut kolmanneksi suurin
lentoyhtiö, joka liikennöi Euroopan
ja Kiinan sekä Japanin välillä. Paavo
Virkkunen esitteli puheenvuorossaan
Finnairin tarjoamia Euroopan ja New
Yorkin sekä Euroopan ja Aasian suoria ja
nopeita yhteyksiä sekä näiden tarjoamia
verkostoja. Finnair lentää 40 kaupunkiin
Euroopassa ja 9 kaupunkiin Aasiassa ja
luo samalla lähes 400 kaupunkien välistä yhteyttä Euroopan ja Aasian maiden
välille.
Finnairin operoimista Euroopan ja
Aasian välisistä lentoyhteyksistä 34,9
prosentissa Finnairilla on tarjottavana
nopein reitti määränpäähän. Syynä tähän on, että Keski- ja Etelä-Euroopasta
Kaukoitään lennettäessä Helsinki on
30
suoraan reitin varrella. Tätä tosiasiaa ei
vielä riittävästi tiedosteta, koska kartoissa maapallon pyöreys ei ole kuvattu
todenmukaisesti. Katsaus maapalloon
osoittaa kuitenkin selvästi, että Helsinki
on ensimmäinen niistä kaupungeista, jonka kautta lennetään tultaessa
Kaukoidästä Eurooppaan. Merkittävinä Finnairin etuina muihin yhtiöihin
verrattuna Virkkunen mainitsee lisäksi
uudenaikaisen ja toimivan kentän ja
konekannan sekä helpon koneenvaihdon Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Myöskään Suomen ilmatila ei ole ruuhkautunut moniin Keski-Euroopan lentokenttiin verrattuna.
Moni asia muuttuu Helsinki-Vantaalla:
- Lentoaseman lähtö- ja
tuloterminaalit lentoyhtiön mukaan
- Kaukolentojen matkustajatilat
laajenevat
Helsinki-Vantaan lentoaseman tulevaisuuden suunnitelmista kertoi ilmailuviraston Finavian johtaja Reijo Tasanen.
Merkittäviä muutoksia tehdään jo
tämän vuoden aikana. Ensimmäinen
muutos toteutetaan 5. elokuuta 2009,
kun jakoa kotimaan- ja ulkomaanterminaaliin ei enää ole. Lentoasemalla
siirrytään kansainväliseen käytäntöön,
jossa lähtö- ja tuloterminaalit määräytyvät lentoyhtiön mukaan. Lennolle
lähdetään ja matkalta saavutaan joko
Vähittäiskaupan
haastaja Suomessa
entisen kotimaan terminaalin 1:n tai
entisen ulkomaanterminaalin 2:n kautta
sen mukaan, missä terminaalissa oma
lentoyhtiö operoi. Esimerkiksi Lufthansa,
SAS ja Blue1 lähtevät tulevaisuudesta
ykkösterminaalista ja Finnairin sekä
kotimaan että ulkomaanlennot lähtevät
samasta eli kakkosterminaalista.
Seuraava vaihe on terminaali 1:n
matkustajatilojen saneeraus, joka valmistuu vuoden lopulla. Kaukolentojen
matkustajat saavat lisää tilaa, millä
vastataan Aasian ja Euroopan välisen
vaihtomatkustusliikenteen voimakkaaseen kasvuun. Kaukomatkustajille on
tulossa myös elämyksellisiä palveluita,
kun joulukuussa 2009 lentokenttä avaa
korkeatasoisen kylpylän.
Maaliskuussa 2010 moderni matkatavarakeskus tehostaa matkalaukkujen
käsittelyä, kun terminaali 2:n saneerauksen ensimmäinen vaihe on valmis.
Laajennuksen myötä Helsinki-Vantaan
matkustajakapasiteetti kasvaa 30 prosenttia ja matkatavarakapasiteetti 43
prosenttia.
Reijo Tasanen kuvailee lentokentän
kasvuskenaariota aina vuoteen 2030,
jolloin hän uskoo Helsinki-Vantaan
kautta kulkevan vuosittain jopa 30 miljoonaa matkustajaa. Jo nyt on mietittävä suunnitelmia tällaisen matkustajamäärän selvittämiseksi. Yksi vaihtoehto
on, että nykyisiä terminaaleja kehitetään edelleen, jolloin kiitoratojen välille
on rakennettava pääterminaaleihin linkitettyjä nk. satelliittiterminaaleja. Toisen vaihtoehdon mukaan rakennetaan
aivan uusi terminaali kahden entisen
terminaalin ja vuonna 2002 käyttöön
otetun uuden kiitoradan väliin. Kolmas
vaihtoehto olisi edellisten yhdistelmä.
Myös paikallisyhteydet lentoasemalle nopeutuvat ja helpottuvat, kun
pääradalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Vantaankoskelle kulkeva
Kehärata valmistuu vuonna 2014. Sen
peruskivi muurattiin maaliskuussa 2009.
Suunnitteilla on myös erillisen nonstopexpress-junan rakentaminen lentokentälle Helsingin päärautatieasemalta.
Tällöin matka lentoasemalle kestäisi
vain 20 minuuttia. n
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
S
aksalainen päivittäistavaraketju
Lidl rantautui Suomeen kovan
kohun saattelemana lähes seitsemän vuotta sitten. Elokuun lopulla
2002 avattiin saman päivän aikana
10 myymälää eri puolilla maata. Ketju
aloitti ensin taajamien ulkopuolella, sillä
asutuskeskuksista oli vaikea saada tontteja. Tavoitteena oli alusta asti maanlaajuinen ketju Hangosta Sodankylään
ja Vaasasta Lieksaan.
Tapasimme Lidl Suomen toimitusjohtajan Antti Tiitolan ja keskustelimme
hänen kanssaan kauppaketjun seitsemän vuoden takaista tunnelmista, silloisesta rantautumisesta Suomeen sekä
Lidlin tulevaisuudennäkymistä.
Yritys ryhtyi vuonna 2000 valmistelemaan liiketoiminnan aloittamista
Suomessa. Perustamisvaiheessa apuna
Suomessa oli lakiasiaintoimisto. Kahden vuoden jälkeen organisaatio oli
saatu rakennettua. Suomessa toiminta
alkoi ennen Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa.
Norjan toiminta on sittemmin myyty.
Yritysmuoto kommandiittiyhtiö juontaa juurensa emoyhtiöstä Saksassa.
Niukasta tiedottamisestaan tunnettu
Lidl on mukauttanut tiedotuspolitiikkaansa Suomeen sopivammaksi. Toiminnan alussa oli paljon tekemistä, mutta
kerrottavaa kovin vähän, kertoo Tiitola.
Vuodesta 2003 avoimuus Lidl Suomessa on kuitenkin lisääntynyt. Yrityksen
tiedottamisesta vastaa toimitusjohtaja,
erillistä viestintäosastoa ei ole.
Suomessa on tällä hetkellä jo 130 Lidl-myymälää.
Lidlillä on tällä hetkellä kaikkiaan 130
myymälää, joista 20 Suur-Helsingin,
Espoon ja Vantaan alueella. Yli kaksi
kolmannesta liikkeiden tuotteista
tulee ulkomailta, mikä tarjoaa kuluttajalle monipuolisen, kansainvälisen
valikoiman.
Perusperiaate on tarjota laadukkaita
tuotteita kilpailukykyiseen hintaan.
Alussa eräät suomalaiset tavarantoimittajat eivät olleet halukkaita yhteistyöhön toimitusten suhteen, mutta
sittemmin koordinaatio on toiminut
hyvin. Lidl hankkii tuotteet sieltä, mistä
saa laadukasta tavaraa. Kun laadusta on
päästy yksimielisyyteen, neuvotellaan
määristä ja hinnoista. Tavoitteena on
rakentaa omia brändejä. Lidlin suuret
volyymit mahdollistavat tuotteen edullisemman hinnan.
Valikoima sovitetaan paikallisiin
tarpeisiin ja se eroaa saksalaisen
myymälän tarjonnasta jonkin verran.
Myymälöissä toteutetaan usein myös
teemaviikkoja, jolloin kuluttajalla on
mahdollisuus tutustua myös muiden
maiden ruokakulttuuriin.
Uusia myymälöitä rakennetaan, kun
kriteerit täyttäviä kauppapaikkoja löytyy.
Tiitolan mukaan kasvuvauhti on tällä
hetkellä pari kolme myymälää vuodessa.
Uusia työntekijöitä palkataan jatkuvasti.
Logistiikkakeskukset sijaitsevat Janakkalassa ja Laukaassa. n
Salolaisfirmalle iso tilaus Saksasta
Nordic ID vahvistaa asemia kaupan
alan mobiilitoimittajana. Saksalainen
kauppaketju Kaiser’s Tengelmann AG
valitsi salolaisen Nordic ID:n PL3000
-käsitietokoneet 700 toimipisteeseensä.
Samalla kun Kaiser’s Tengelmann uusi
toiminnanohjausjärjestelmänsä, se otti
käyttöön käsitietokoneen, joka vastasi
mm. langattoman verkkoyhteyden
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
vaatimuksiin. Käsipäätteitä hyödynnetään läpi koko ketjun varastosta ja
kylmätiloista myymälätiloihin. Nordic
ID PL3000 -laitteiden avulla työntekijät
kommunikoivat langattomasti Kaiser’s
Tengelmannin tietojenkäsittelykeskuksessa olevan taustajärjestelmän kanssa.
Työntekijöille Nordic ID PL3000 -laitteet
ovat monikäyttöinen työväline, jonka
avulla he hoitavat kaikki yhteydet tietojärjestelmiin. Salolainen insinööritoimisto Nordic ID on kasvanut yhdeksi
Euroopan suurimmista vähittäiskaupan
ja teollisuuden käsipäätteiden toimittajista. Nordic ID:n ovat valinneet mm.
S-ryhmä, WH Smith, Adidas, Coop,
Fressnapf, Kaiser’s Tengelmann, Rossman sekä Spar.
31
Rahoitus • Finanzierung
Talousuutiset • Wirtschaftsnachrichten
Bayer investoi 40 miljoonaa Suomeen
Lääkeyhtiö Bayer Schering Pharma laajentaa Turussa tuotantoaan ja palkkaa kymmeniä uusia henkilöitä.
Turussa valmistettavista tuotteista menestynein on suomalainen innovaatio Mirena. Kohdunsisäinen hormoniehkäisin on Bayer Schering Pharman seitsemänneksi merkittävin
reseptilääke. Sen myynti kasvoi viime vuonna 35 prosenttia
462 miljoonaan euroon. Kysyntä lisääntyi muun muassa
USA:ssa.
Polymeeripohjaista lääkeannosteluteknologiaa hyödyntävä Mirena on Suomen myydyin farmaseuttinen tuote. Myös
konsernin sisällä sen kasvuvauhti oli reseptilääkkeitä verrattaessa toiseksi nopeinta.
Autoteollisuus liikevaihdoltaan
Saksan vahvin teollisuudenala
Saksan hallituksen yrityksiä pelastaa autonvalmistaja Opel
voidaan selittää sillä, että ajoneuvoteollisuus mukaan lukien
alihankkijat on Saksan liikevaihdoltaan vahvin teollisuudenala.
Vuonna 2008 autoteollisuuden liikevaihto ylsi 288 miljardiin
euroon. Se oli suurempi kuin Saksan suurimman työllistäjän koneenrakennusteollisuuden liikevaihto. Koneenrakennus työllistää
970 000 työntekijää.
Paperinkulutus Saksassa vähenee
Viiden jatkuvan kasvun vuoden jälkeen paperinkulutus
Saksassa laski viime vuonna ensimmäistä kertaa. Paperia
kulutettiin 20,5 miljoonaa tonnia, joka alitti hieman myös
vuoden 2006 määrän. Nykyisessä talouskriisissä ennakoidaan paperinkulutuksen jatkavan laskuaan tänäkin vuonna, mikä heikentää myös suomalaisen paperiteollisuuden
näkymiä Saksan markkinoilla.
Saksalaisten yritysten
luottamus tulevaisuuteen vahvistui
Mobiililaitteiden hallintaan erikoistunut SmartTrust siirtyy
saksalaisen Giesecke & Devrient -konsernin omistukseen. G&D
kehittää ja valmistaa älykortteja sekä elektronisia tunnistusjärjestelmiä. SmartTrust-hankinnalla yhtiö hankkii lisää osaamista
sim-kortin avulla hallittavissa ohjelmistoissa. G&D arvioi, että
matkapuhelinsovellusten määrän kasvu lisää tarvetta myös
mobiiliverkon kautta tapahtuvalle sovellushallinnalle. Myyjinä
kaupassa ovat SmartTrustin pitkään omistanut TeliaSonera sekä
pääomasijoittajat Eqvitex, Carlyle Group ja GE. SmartTrust oli
yksi vuosituhannen vaihteen it-huuman keskeisiä tähtiä. Tuolloin
Soneran kokonaan omistama yhtiö esitteli ensimmäisenä maailmassa teknologian, joka mahdollisti digitaalisen allekirjoituksen
tekemisen matkapuhelimella, ja teknologiaa hyödyntäville sovelluksille povattiin miljardiluokan markkinoita.
32
Finnvera Oyj rahoitusmarkkinoiden täydentäjänä
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjesti yhdessä Finnveran ja Helsingin
seudun kauppakamarin kanssa ajankohtaisseminaarin Saksan markkinoista, niille pääsemisestä ja rahoituksesta. Finnveran auditorioon keskiviikkona
13.5.2009 kerääntyi runsas 100 Saksan-kaupasta ja sen rahoittamisesta kiinnostunutta ulkomaankaupan osaajaa.
Saksalaisten yritysten luottamus vahvistui toukokuussa toisena
perättäisenä kuukautena. Luottamusta mittaava Ifo-indeksi on
noussut puoli pistettä lukemaan 84,2. Tutkimus viittaa siihen,
että Saksan talouskehitys on asteittain vakautumassa alhaisella
tuotannon tasolla. Ifo-instituutin indeksi perustuu yhteensä 7000
yrityksen kyselyyn. Myönteisiä signaaleja on tullut myös muista
mittareista. Saksan teollisuuden tilaukset ja vienti kääntyivät
maaliskuussa nousuun ensimmäisen kerran kuukausia jatkuneen
laskun jälkeen.
SmartTrust siirtyy
saksalaisen konsernin omistukseen
Saksan markkinat ja kansainvälistymisrahoitus –ajankohtaisseminaari kiinnosti yli 100 osallistujaa.
S
Pöyrylle iso voimalaurakka Saksasta
Konsulttiyhtiö Pöyry suunnittelee Saksaan rakennettavan
800 megawatin kombivoimalaitoksen. Hankkeen toteuttaa
OMV Kraftwerk Haiming GmbH, joka on itävaltalaisen
OMV Power International GmbH:n tytäryhtiö. Toimeksiannon arvo on noin kuusi miljoonaa euroa ja se sisältyy
Pöyryn tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan.
Hanke käsittää kaksi kaasukäyttöistä yksiakselista
voimalaitosyksikköä apujärjestelmineen. Näihin kuuluvat
muiden muassa ilmasähkölinja ja maakaasuputki sekä
useita rakennuksia. Lupahakemusten ja huoltosopimusten
tekemisen lisäksi Pöyryn toimeksianto kattaa tarjousten
arvioinnin, urakoista sopimisen, urakoitsijoiden suunnittelun ja tehdastestien valvonnan, rakentamisen ja asennusten työmaavalvonnan sekä laitoksen käyttöönoton ja
koestuksen.
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
uomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj
parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin,
takauksin ja vienninrahoituspalveluin.
Finnveran liiketoiminnanjohtaja Annamarja Paloheimo selvitti Finnveran
roolia sekä suomalaisten pk-yritysten
että myös suuryritysten viennin rahoittajana. Rahoitusta suunnataan
erityisesti kehittyville markkinoille
esimerkiksi Venäjän ja Kiinan vientiin.
Tukea myönnetään yrityksen elinkaaren
riskitilanteissa, kuten yrityksen perustamis- ja kasvuvaiheessa sekä sen kansainvälistyessä ja vientiponnisteluissa.
Rahoituksessa on selvä suomalainen
intressi: rahoitettavien kohteiden tulee hyödyntää taloudellista kehitystä
Suomessa. Ennen kaikkea tuetaan pkyritysten kansainvälistymistä.
Finnveran ja pankkirahoituksen eroja
Finnvera korostaa, ettei se kilpaile
pankkien kanssa, vaan täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää yritystoiminnan ja viennin kehitystä. Sen
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
merkitys rahoittajana kansainvälisen
rahoitusmarkkinakriisin seurauksena on
kasvanut, koska ulkomaiset rahoitusmarkkinat eivät kykene enää luotottamaan yrityksiä. Jotkut rahoituslaitokset
ovat vuodesta 2007 lähtien hävinneet
markkinoilta lähes kokonaan. Tulevina
vuosina pankkimaailman uskotaan
olevan lainan myöntämisessä entistä
tiukempi, toisaalta Finnvera julkisten
varojen käyttäjänä valvoo tarkasti rahojensa kohtaloa. Sen pankkeja vähän korkeampi hintataso on pysynyt vakaana.
Finnvera jakaa rahoitusriskejä muiden
rahoittajien kanssa, mutta sillä on suurempi riskinottokyky. Lisäksi se myöntää
pidempiaikaisia lainoja kuin pankit.
Finnveralla on toimipisteitä ympäri
Suomea 15 eri paikkakunnalla. Sen
toiminta painottui viime vuonna vienti- ja erityistakuihin. Se on rahoittanut
vuosittain noin 3700 aloittavaa yritystä
ja sijoittanut pääomaa noin 40 korkean
teknologian yritykseen.
Suomessa Finnveralla on asiakkaana niin 1–9 hengen mikroyrityksiä
kuin suuria yli 250 hengen yrityksiä.
Luototukselle ja takuille ei ole toimialarajoituksia. Kansainvälistymisstrategian omaavia yrityksiä Finnveralla
on salkussaan 770 pk-yritysasiakasta.
Viime vuonna se rahoitti 40 pk-yrityksen etabloitumishanketta kohdemaina
Venäjä ja Kiina.
Saksaan suuntautuvien suomalaisyritysten rahoittamisessa Finnveralla
ei ole näkyvää osuutta. Syynä tähän
lienee se, että vienti on vakiintunutta ja
yritykset ovat hoitaneet rahoituksensa
pankkien kautta. n
Liiketoimintajohtaja Annamarja
Pohjanheimo valotti Finnveran roolia
viennin rahoittajana.
33
Rahoitus • Finanzierung
Rahoitus • Finanzierung
Kehityspäällikkö Karin Wikman, Tekes:
Kehitysjohtaja Jarmo Kuikka, The Switch:
Teknologiayrityksille rahoitustukea
EU-tutkimuksen 7. puiteohjelmasta
Käytännön kokemuksia
etabloitumisesta Saksan markkinoille
Tekesin kehityspäällikkö Karin Wikman esitteli seminaaripuheenvuorossaan
suomalaisen yrityksen mahdollisuuksia osallistua EU-rahoitukseen eri alojen
kansainvälisten kehitysprojektien kautta. Kun suomalaisella yrityksellä on idea, joka
vaatii teknologian kehittämistä, ja yritys tarvitsee kansainvälistyäkseen yhteistyökumppania, osallistuminen EU:n tukemiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin voi olla
oikea ratkaisu.
E
U-tutkimuksen puiteohjelmassa
on määritelty erikseen ne alat,
joiden yhteistyöhankkeisiin rahoitusta voidaan hakea. Puiteohjelma on
Euroopan unionin tärkein väline, jolla
tuetaan yhteisiä tutkimushankkeita
EU-komission osarahoituksella. Rahoitus perustuu kilpailuun ja hakemukset
lähetetään sähköisesti Brysseliin. Ulkopuoliset arvioitsijat pisteyttävät hakemukset. Osallistujina voivat olla niin
yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset,
järjestöt kuin yksityiset henkilötkin. Ne
voivat tulla EU-jäsenmaasta tai sen
ulkopuolelta.
EU-tuki on kohdistettu erityisesti
pk-yrityksille, jotka saavat 75 prosenttia
rahoitusta syntyneistä kustannuksista.
Aikaisempiin puiteohjelmiin on
osallistunut 1440 suomalaista yritystä
1050 eri projektiin. Rahoitusta on jaettu
suomalaisille yrityksille 365 miljoonaa
euroa. Yrityksistä noin puolet on ollut
pk-yrityksiä. Yhteistyökumppaneista
suosituin on ollut Saksa (751 hanketta),
Iso-Britannia (659 hanketta) ja Italia
(571 hanketta).
34
Vuosiksi 2007 – 2013 laadittu 7. puiteohjelma sisältää 10 aihealuetta, joiden
kehittämiseen tukea voi hakea.
• Terveydenhoito
• Elintarvikkeet, maatalous, kalatalous
ja bioteknologia
• Tieto- ja viestintäteknologiat
• Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät
• Energia
• Ympäristö- ja ilmastontutkimus
• Liikenne ja ilmailu
• Yhteiskunta ja humanistiset tieteet
• Turvallisuus
• Avaruus
Rahoituksen seuraava hakukierros
avautuu 31.7.2009.
Eniten rahaa on tarjolla tieto- ja
viestintäteknologiaan (9,1 mrd. euroa),
terveystutkimukseen (6 mrd. euroa) sekä
liikenteeseen ja ilmailuun (4,1 mrd. euroa).
Avustusta
EU-hakemuksen valmisteluun
EU:n tutkimuksen puiteohjelmaan valmisteltavan hankkeen ja siihen liittyvän
hakemuksen laadinta on iso urakka. Karin Wikman muistutti, että suomalaisilla
yrityksillä on mahdollisuus hakea myös
valmisteluun avustusta kansallisilta
rahoittajilta, kuten Tekesiltä ja Suomen
Akatemialta. Pk-yritykset hakevat valmistelurahoitusta TE-keskuksista. Tekesin
tai lähimmän TE-keskuksen teknologiayksikön asiantuntijoihin kannattaa ottaa
yhteyttä tutkimus- tai tuotekehityshanketta suunniteltaessa. Lisätietoja saa
osoitteesta www.tekes.fi: Rahoituksen
hakeminen/yritykset ja tutkimusyksiköt.
Noin kaksi kolmasosaa pk-yritysten
tuotekehitysprojekteista onnistuu Tekesin
antamien tietojen mukaan kaupallisesti.
Lopuista osa tuottaa joitakin kaupallisia
hyötyjä ja osa epäonnistuu. Kaupallisesti
epäonnistuneissakin projekteissa monessa
on kasvatettu merkittävästi osaamista,
jota hyödynnetään myöhemmin.
Tekesin lista: EU-hankkeista opittua
EU-hankkeista on hyötyä, mikäli niihin
lähtee realistisin odotuksin. Pikavoittoja
ei ole jaossa. Mukaanlähtö merkitsee
yritykselle tärkeää strategista päätöstä
tulevaisuutta ajatellen. Kaupalliset tulokset syntyvät vasta hankkeen jälkeen.
On oltava itse aktiivinen aloitteentekijä
ja mukaan pääsee vain menemällä. Sinnikäs ja pitkäjänteinen työ palkitaan ajan
mittaan. Monesta suomalaisesta yrityksestä ei olisi tullut kansainvälistä ilman
EU-hankkeita.
Esimerkkeinä EU-tuella kansainvälistyneistä yrityksistä Tekesin Karin Wikman
mainitsee liikenteen koordinointijärjestelmien tuottajan Mobisoftin, ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuskonseptin
kehittelijän Lifa Airin, luonnonkuitupolymeerihuovan valmistajan Elastopolin ja
lääkekehitysyhtiö Biotien.
Vastauksia kysymyksiin, mistä löytää
mahdollisia hyviä yhteistyökumppaneita,
mikä on osallistuvan yrityksen ja tiimin
koko, mitkä ovat rahoituksen saannin arviointikriteerit, talousasiat, rahoitusaikataulu tai mitä kuluja rahoitus kattaa, saa
Tekesin sivuilta ”UKK – usein kysyttyjä
kysymyksiä”. n
Lisätietoja puiteohjelmista:
www.tekes.fi/eu
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
headhuntereiden kautta tai ilmoittelemalla paikallislehdissä. Ilmoitus Monster-työpaikan hakusivuilla internetissä toi kuitenkin
tuloksen. Tehtävästä oli kiinnostunut peräti 12 henkilöä, joista
kuusi oli potentiaalisia kandidaatteja. Tehtävään valittiin haastattelujen perusteella henkilö, jolla on yli 10 vuoden kokemus tuuliteollisuudesta. Hänet tutustutettiin yrityksen Suomen Vantaan,
Vaasan ja Lappeenrannan laitoksiin sekä kaikkiin täällä toimiviin
avainhenkilöihin.
The Switch avasi toimiston 1. tammikuuta 2009 aivan
Hampurin pohjoispuolelle Norderstedtin kaupunkiin Nordport
Tower –tornitalojen keskittymään. Rakennuksen oranssinen
ulkoasukin sopii hyvin yhteen The Switchin tunnusvärin
kanssa. Ympärillä on Saksan rannikon ja Tanskan tuulivoimalapotentiaali. Lisäksi toimisto sijaitsee lähellä Hampurin
lentokenttää.
Uuden avainhenkilön kanssa laadittiin toimintasuunnitelma,
johon kuului myös saksalaisten asiakkaiden tapaaminen.
Etabloitumistukea The Switch sai Germany Trade and Invest
–järjestön kautta.
Kehitysjohtaja Jarmo Kuikka uskoo, että etabloitumisen onnistumisessa ulkomaille ja sopivan henkilöstön löytämisessä
tarvitaan hyviä neuvonantajia, maan tuntemusta ja perusteellista
taustatyötä mutta myös sattumaa ja onnea. n
Suomalainen The Switch valmistaa generaattoreita ja
komponentteja tuulivoimalateollisuudelle. Alan kasvu
on nopeaa ja Suomessa ei ole tuulivoimalateollisuutta.
Yrityksen tavoitteena on kuitenkin uuden teknologian
kehittäminen ja kasvu. Tärkeä tuulivoimalamaa on
Saksa, jossa rakennetaan noin 37 prosenttia Euroopan
tuulivoimaloista.
Y
rityksen kehitysjohtaja Jarmo Kuikka, jolla oli jo aikaisempaa Saksan kokemusta, otti yhteyttä vuonna
2008 Saksalais-Suomalaiseen Kauppakamariin. Hän
halusi ehdotuksia yrityksen etabloitumisesta Saksaan ja
sopivan henkilöstön valitsemisprosessista sekä rahoituslähteistä. Johtoajatuksena oli, että on järkevää asettua
seudulle, jossa on myös potentiaaliset asiakkaat. Niin päädyttiin Pohjois-Saksaan Hampuriin. Lisäksi tarvittiin saksalainen hyvin alan tunteva verkostoitunut Skandinaviamyönteinen myynnin avainhenkilö, joka on kiinnostunut
ulkomaisesta yhteistyökumppanista. Rekrytointihakuja voi
tehdä monella tavalla, kuten ystävien välityksellä,
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
35
Suhdanne • Konjunktur
Suhdanne • Konjunktur
Saksan viennin kehitys
Teollisuustuotteiden tilaukset (2005 = 100)
Saksan hallituksen elvytysohjelma: Ei paranna nykytaloutta, mutta rasittaa huomista
Kansainvälisesti tunnettu suhdanneasiantuntija Dr. Wilfried Prewo
piti esitelmän aiheesta ”How Can Germany Weather the Crisis?”
Nordean Vanhassa pankkisalissa Helsingissä 7. toukokuuta 2009.
Kauppakamarin ja Nordean seminaari Helsingissä:
Miten Saksa selviää kriisistä?
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin ja Nordean järjestämässä seminaarissa
Hannoverin kauppakamarin toimitusjohtaja Dr. Wilfried Prewo esitteli suhdannekatsauksessaan niitä keinoja, joilla Saksa selviäisi kriisistä. Dr. Prewo
kirjoittaa säännöllisesti Saksan suhdannetilanteesta myös Wall Street Journal–
lehdessä. Hänet luetaan Saksassa kansainvälisesti tunnustetuimpiin suhdanneekspertteihin.
D
r. Prewo analysoi nykyisen maailmanlaajuisen suhdannekriisin
syntyä ja sen keskeisiä elementtejä. Amerikkalaisen Lehman-pankin
konkurssista maailmaan levisi globaali
taantuma. Se koski kaikkia teollisuusmaita samanaikaisesti ja lähes yhtä
rajusti. Taantuman alkuviiva voidaan
Samanaikainen globaali taantuma
BKT:n kasvu
Lähde: Eurostat
36
vetää lokakuuhun 2008, jolloin ei vielä
arvattu, mitä oli tulossa. Tosin viitteitä
tästä oli ollut jo näkyvissä aiemminkin.
Saksassa kriisi näkyi viennin rajuna
supistumisena. Vuoden 2009 kahtena
ensimmäisenä kuukautena kuukausitilastot osoittivat 20 – 25 prosentin
viennin pudotusta viime vuoteen verrattuna.
Samanaikaisesti viennin supistumisen myötä myös teollisuustuotteiden
sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä putosi dramaattisesti.
Tilausten supistuminen vaikuttaa
myös välittömästi työllisyystilanteeseen.
Työttömien lukumäärä kasvaa jälleen
kuluvana vuonna. Määrä oli pudonnut
kahtena viime vuonna miljoonalla 3,1
miljoonaan. Työllisyystilanne on tosin
tällä hetkellä vielä tyydyttävä, mikä
johtuu Saksan hyvin toimivista työmarkkinapoliittisista instrumenteista eli
ns. lyhennetyn työajan käyttöönotosta.
Tällöin henkilöstö tekee lyhennettyä
työaikaa, mutta pysyy kuitenkin yrityksen palveluksessa. Tätä järjestelmää valtio tukee rahallisesti. Lyhennetty työaika
sopii tosin vain tietyksi ylimenoajaksi.
Kriittiseen testiin tämä keino joutuu
vasta syksyllä 2009.
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Milloin ollaan pohjalla?
Dr. Prewo vertaa nykytilannetta lamavuosien 1929-1933 suhdannekäyrään.
Alkupäästä käyrät ovat yhtenevät. Jos
tilanne jatkuisi samanlaisena, aallon pohja
tulisi vastaan vasta kesällä 2011. Indikaattorit antavat kuitenkin uskoa optimismiin
ja luottamuksen vahvistumisesta talouteen on hienoisia merkkejä havaittavissa.
USA:ssa investointihyödykkeiden tilausmäärät eivät enää putoa yhtä rajusti kuin
aikaisemmin. Varastot alkavat olla tyhjät.
Myös yritysten arviot tulevasta kehityksestä menevät ristiin. Dr. Prewon mielestä
muutos parempaan on kuitenkin hidasta.
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
On tärkeää, että suhdanteen parantamiseen käytetään diagnoosin mukaisia lääkkeitä. Eräs tärkeä keino tässä on
nopeiden poistojen mahdollisuus, jolloin
valtion velka ei kasvaisi, vaikka korkotaakka olisikin korkea.
Dr. Prewon mielestä vallalla on
myytti hallituksista pelastuksen tuojina. Julkisen vallan investoinnit infrastruktuuriin eivät kuitenkaan pelasta
taloutta. Jopa valmiiksi suunnitellut
projektit siirtyvät puolella vuodella
eteenpäin, koska puuttuu ammattitaitoa
ja insinöörejä. Massiiviset Japanin infrastruktuuripanostukset eivät parantaneet
maan kriisiä 90-luvulla, vaan lisäsivät
velkataakkaa.
Saksan autoteollisuuden tuki saa
myös muut alat odottamaan tukea.
Esimerkiksi Saksan 2500 euron kierrätysmaksu vanhoista autoista on pitkän
päälle kyseenalainen, koska kierrätyspalkkion loputtua kysyntä saattaa
tyrehtyä kokonaan. Valtion menojen
kasvu nostaa yleensä veroja ja kiihdyttää inflaatiota.
Suurin ongelma nykytilanteessa on
Dr. Prewon mielestä yleinen luottamuksen puute talouteen, mikä on saatava
korjatuksi. n
37
Messut • Messen
Messut • Messen
Frankfurt
Frankfurt
Tendence 3. – 7.7.2009
Asumisen ja lahjaideoiden varaslähtö uudelle sesonkikierrokselle
L
oppuvuoden tärkein sisustus- ja
lahjatavarakaupan kansainvälinen
katselmus Tendence ja sen alanäyttelyt Living, Giving, Collectione ja
Passage avaavat ovensa jo heinäkuussa. Näin ammattikauppa saa riittävästi
etumatkaa valmistautuakseen tulevaan joulusesonkiin ja ensi kevääseen.
Messujen Collectione-osuus sisältää
seuraavan kevään kodin somistus- ja
terassielämän uutuudet. Passage-ryhmä esittelee Aasian maiden valikoitua
sisustus-, kattaus- ja lahjatavaratarjontaa.
Tendence tarjoaa monipuolisen tuotepaletin kodin somistusta, keräilyesineitä
ja lahjatavaroita kaikille kaupan portaille
seuraavan ryhmittelyn mukaisesti:
Gifts Unlimited
• lahjatavaroita, muistoesineitä, paperi tarvikkeita, pelejä, taidekäsi­töitä ja leluja,
wellness-tuotteita
Manufakturen & Collectables
• Euroopassa valmistettuja uniikkiesineitä,
piensarjoja ja keräilytuotteita
Kids World
• lahjatavaroita, sisustustarvikkeita ja
leluja lapsille
Interiors & Decoration
• laadukkaita sisustustarvikkeita, tekstiilejä,
kalusteita, valaisimia ja asuinkonsepteja
Young & Trendy
• trendi- ja designpainotteisia lahjaideoita
ja mainosartikkeleita
Loft
• designpainotteisia ja avantgardistisia
sisustustarvikkeita ja kalusteita sekä
nuorta modernia muotoilua keittiön ja
pöydänkattauksen ympäriltä
Texworld Le Bourge, Paris
F
38
funktionaaliset materiaalit, painokankaat, langat ja kuidut, ompelutarvikkeet
sekä koneet ja laitteet. Lisäksi tapahtumaan kuuluu tulevien kangastrendien
erillinen näyttely.
Messuihin sisältyy myös nuorten
kangassuunnittelijoiden Talents-näyttely. Siinä on mukana eri maiden koulujen
itsensä valitsemia muotoilijaopiskelijoita. Suomalaisia kouluja edusti vuonna
2008 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.
Hittituotteita kevään
ja kesän 2010 sesonkeihin
Tendencen kanssa samanaikainen tapahtuma Collectione Preview Spring +
Summer esittelee ensi vuoden kevään ja
kesän trendejä ja sesonkituotteita. Sieltä
vähittäiskaupan suurostajat, tavaratalot, kukka-alan tukkukaupat, rakennustarvikemarketit sekä puutarhakeskukset
löytävät etsimiänsä tuotteita. Tunnettuja tarjoajia ovat esimerkiksi Botanic
House, Artfleur, Boltze, Edelman, Exotica
Cor Mulder, Haans ja Kaemingk. Hallissa
8 on runsas valikoima erilaisia parveke-,
puutarha- ja terassitarvikkeita.
Passage on ennen kaikkea aasialaisten yritysten muodostama tuotenäyttely hallissa 9. Se esittelee runsain mitoin
sisustus- ja lahjatavaroita, kattaustuotteita ja keittiötarvikkeita. n
12. – 16.2.2010
Vaatetuskankaiden kansainväliset messut 14. – 19.9.2009
rankfurtin messujen tytäryhtiö
järjestää vuosittain Pariisissa Le
Bourgen messukeskuksessa vaatetuskankaiden, kuitujen ja tekstiilikoneiden messut. Seuraava tapahtuma on
14. – 19.9.2009, jolloin esillä ovat syksyn ja talven 2010/2011 trendit. Viime
syksyn messuilla oli mukana 600 näytteilleasettajaa.
Messuilla esitellään kaikki vaatetuskankaiden tekstiilimateriaalit puuvillasta
ja pellavasta silkkiin ja villaan,
Carat-näyttelyssä yksilöllisiä
ideoita muotikoruista kelloihin
Lahjatavaroiden klassikkoja, koruja, on esillä Carat-hallissa 5.0/6.0.
Mukana on laaja valikoima
sekä muoti- että jalometallikoruja. Korut kuuluvat myös nuorten
muotoilijoiden ”Talents”-osaston
tarjontaan. Esillä on Saksan kultaja hopeaseppäliiton sekä jalokivikauppiaiden järjestämä kilpailu,
johon otti osaa 172 kultaseppää.
Lisäksi näytteillä on ”Junge
Cellinis” –korusuunnittelukilpailun voittajat. Korukatselmuksessa
neuvotaan myös pakkausten muotoiluun ja valmistustekniikoihin
liittyvissä kysymyksissä.
Uusi hallijako
Texworldin tyypillisiä kävijöitä ovat
vaatteiden ja kankaiden valmistajat, jälleenmyyjät ja tekstiilialan tukkukauppa,
tavaratalot, laajan valikoiman vähittäiskauppa sekä designerit ja suunnittelijat.
Kävijöille sisäänpääsy on maksuton.
Edellisiin syksyn 2008 messuihin tutustui
lähes 14 000 ammattilaista. Texworld
järjestetään kahdesti vuodessa ja kevään
Texworld pidetään helmikuussa. n
www.texworld.messefrankfurt.com
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Vuoden 2010 Ambienten näyttelyalue laajenee yhdellä uudella hallilla ennen kaikkea
laadullisesti. Hallien 10 ja 9 kulmaan rakennetaan uusi kaksikerroksinen halli 11. Hallin
10 ylimmät kerrokset 10.4. ja 10.5. suljetaan.
Koko messualueen tuotesijoittelu käännetään 180 astetta ympäri.
Dining siirtyy messualueen toiseen
päähän halleihin 1 – 6 ja Giving ja Living
sekä Passage vastaavasti vastakkaiseen
päähän. Muutoksella halutaan profiloida
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
erityisesti yksittäisiä teemaryhmiä.
Syntyy erityisiä design-halleja
(11), jotka tarjoavat mielenkiintoisia tuote-esittelyjä klassikoista
avantgardismiin. Näin myös
merkkituotteiden ostajat löytävät
helposti etsimänsä. Vastaavasti
suurvolyymiset tuotteet sijoittuvat edelleen Passage-halleihin.
Näin annetaan myös tärkeille ja
kasvaville markkina­segmenteille kuten Kitchen Trends– tai Loft-tuotteille
enemmän tilaa.
Uusi halli 11 otetaan käyttöön Frankfurtissa jo Heimtextil-messuilla tammikuussa 2010. n
Lisätietoja näistä ja muistakin
Frankfurtin messuista:
Anja Kontturi
p. (09) 6122 1222, [email protected]
39
Messut • Messen
Messut • Messen
Hannover
Hannover
Kuhmolainen Woodpolis herätti ansaittua huomiota
puisella osastollaan kevään Ligna-messuilla.
Ligna osoitti puisen voimansa
Teollisuuden suurmessut
Hannover Messe 20.-24.4.2009
P
arittomien vuosien tapaan
Hannover Messen tarjonta oli
erittäin laaja, 13 eri teollisuuden
alan messut samaan aikaan. Esillä oli
teollisuusautomaatio, voimansiirto,
alihankinta, teollisuuden digisovellukset, energia, uudet tuulivoimamessut,
voimalaitosrakentaminen, pinnoitetekniikka, mikro- ja nanoteknologia sekä
tutkimus ja tuotekehitys.
Hannover Messe 2009 -messut näyttivät merkkejä teollisuuden päättäväisyydestä keskellä vaikeaa talouskriisiä.
”Viisi messupäivää vakuuttivat sekä
näytteilleasettajat että kävijät teollisuuden vahvuuksista”, sanoi messuyhtiö
Deutsche Messen hallituksen puheenjohtaja Wolfram von Fritsch messujen
päätteeksi. ”Näytteilleasettajat osoittivat, että teollisuuden innovaatiovoima
on ennallaan. Messujen keskipisteenä ei
40
ollut kriisin syyt ja kulku, vaan sen ratkaisuvaihtoehdot.”
Näytteilleasettajalukujenkin valossa
Hannover Messe vahvisti asemaansa
maailman johtavana teknologiatapahtumana. Näytteilleasettajia oli 6150
yhteensä 61 maasta, näyttelypinta-alaa
oli käytössä 224 800 neliötä. Messuilla
esiteltiin yli 4000 tuoteuutuutta, mikä on
huippumäärä. Silmiinpistävää oli näytteilleasettajien kansainvälisyys: lähes puolet
tuli Saksan ulkopuolelta, etenkin Italiasta,
Kiinasta, Turkista, Intiasta ja messujen
tämänkertaisesta kumppanimaasta EteläKoreasta. Suomalaisia yrityksiä oli mukana
nelisekymmentä joko omalla osastolla tai
yhdessä kumppanin kanssa.
Viiden messupäivän aikana Hannoveriin tuli noin 210 000 kävijää, joista
neljännes Saksan ulkopuolelta. Ulkomaisista kävijöistä noin 70 prosenttia tuli
K
Euroopasta, 19 prosenttia Aasiasta ja 7
prosenttia Amerikasta. Suurimmat kävijämäärät tulivat Hollannista, Itävallasta,
Belgiasta, Intiasta, Tanskasta ja Italiasta.
”Kävijämäärä ylitti selvästi odotukset,
kun muistetaan matkustusrajoitukset
monissa yrityksissä”, sanoi von Fritsch.
Tulos osoittaa, että Hannover Messen
voima on ennallaan. ”Näytteilleasettajat
ja kävijät tuntevat Hannover Messen
vahvuudet. Messujen esittelemät monet
teollisuudenalat, kansainvälisyys sekä
johtavat messuteemat ovat tehneet messuista monille yrityksille välttämättömän
vuosittaisen tapahtuman.”
Lopuksi messuyhtiön johtokunnan
puheenjohtaja von Fritsch tiivisti messujen annin: ”Viisi päivää täynnä dynamiikkaa. Messut kokonaisuudessaan
kertoivat yrittämisen halusta: uskalluksesta, ideoista ja optimismista.” n
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
eväinen sade muuttui auringonpaisteeksi, kun tämänvuotinen
metsä- ja puualan suurin messutapahtuma Ligna avasi porttinsa Hannoverissa maanantaina 18.5.2009.
Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta
näytteilleasettajamäärä kohosi korkealle.
Yhteensä 1758 näytteilleasettajaa 50
maasta esitteli osaamistaan kansainväliselle kävijäkunnalle. Messujen jälkeen
saattoi messuyhtiö tyytyväisenä todeta
näytteilleasettajien jännittyneiden odotusten ylittyneen selvästi. Viiden messupäivän aikana tarjontaan tutustui yli
83 000 kävijää yli 90 maasta. Näyttelypinta-alaa oli käytössä 130 152 neliötä.
Luvut ovat vain hieman edellisten
vuoden 2007 messujen ennätyslukuja
pienemmät, mutta tyydyttivät kaikkia
osapuolia. Talouden kriisistä huolimatta
kävijöiden korkea laatu vauhditti uusien
projektien aloittamista, kauppojen valmistelua ja uusien kontaktien syntymistä.
Sekä näytteilleasettajat että kävijät näyttivät, miten joustava, sopeutuva ja innovatiivinen metsä- ja puuala onkaan. Etenkin
yksi messujen pääteemoista, resurssien
tehokäyttö, antaa vauhtia nousulle.
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
Yli 95 prosenttia kävijöistä oli edelleen
ammattikävijöitä. Erityisesti rakentajien
ja sisustajien osuus kävijöistä kasvoi,
kun taas konekauppiaiden suhteellinen
osuus laski, mikä kertoo selvästi eri
alojen kehityksestä. Messujen kiinnostavimpia vetonauloja olivat koneet ja
niiden työnäytökset, jotka keräsivät nopeasti kiinnostuneita ympärilleen.
Suomalaisia näytteilleasettajia oli
kolmisenkymmentä:Iomus, Pinomatic,
Sakoni, Stellac, Woodpolis, Teknos, Saalasti, FB Ketjutekniikka, Heinolan Saha,
Veisto, J. Haarla, Paprotec, Valon Kone,
Jartek, MW Biopower, TTT Technology,
Dieffenbacher Panelboard, Metso Paper,
Dynea, Plytec, Cross Wrap, Laminating
Papers, Raute ja Farmi Forest. Lisäksi
FinScan, Moisio Forest ja Savcor olivat
kumppaneidensa osastoilla ja Valmet ja
Ponsse sponsoroivat Ala-Saksin osavaltion metsäkoneenkuljettajakilpailua. n
Lisätietoja näistä ja muistakin
Hannoverin messuista:
Riitta Ahlqvist
p. (09) 649 054, 040 5453788
[email protected]
Deutsche Messe AG:n
messuja Kiinassa ja
Intiassa tänä vuonna:
Shanghaissa 26.-29.10.2009:
Materiaalin käsittelyn ja varastoinnin CeMAT sekä
Voimansiirron PTC Asia
Shanghaissa 3.-7.11.2009:
Energian Energy Show sekä
Teollisuusautomaation
Industrial Automation Show
Mumbaissa 10.-13.12.2009:
Materiaalin käsittelyn ja varastoinnin CeMAT,
Energia-alan Energy,
Teollisuusautomaation Industrial
Automation ja
Voimansiirron MDA
Kaikista näistä messuista
lisätietoa
www.messe.de
41
Messut • Messen
Berliini
BUCHHALTUNGSBÜROS • TILITOIMISTOT
IFA 2009
RECHTSANWÄLTE • ASIANAJOTOIMISTOT
BJL
Kulutus- ja viihde-elektroniikan sekä kodintekniikan
kansainväliset messut 4.-9.9.2009 Berliinissä
International Transactions
BERGMANN
Rechtsanwälte · Asianajotoimisto
Ilmoitukset - lisätietoja:
Maija-Liisa Saksa
Sana-Saku Oy
puh. (09) 5471 391
[email protected]
Ihre Experten für internationale Transaktionen
Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne
Eteläranta 4 B 9
00130 Helsinki
Tel. +358 9 696207 0
Fax +358 9 696207 10
[email protected]
www.bjl-legal.com
Vuo ri katu 16 a 5
00100 Hels i nki
tel + 358 9 612 9510
w w w.li nd bla nd law.fi
i nfo @ li nd bla nd law.fi
V E RT RÄ GE IM INT E RNAT IONA L E N HA NDE L
HÄFEN • SATAMAT
I
FA-messut ovat Berliinissä joka vuosi
järjestettävä yksi maailman suurimmista kulutus- ja viihde-elektroniikan
sekä kodintekniikan messuista.
Viime vuonna 1245 näytteilleasettajaa 63 eri maasta esitteli tuotteitaan
122 000 neliömetrin suuruisella alueella.
Messut houkuttelivat paikalle 215 000
kävijää 126 eri maasta. Näistä ammattilaiskävijöitä oli 104 000. Kauppoja
messuilla solmittiin yli 3 miljardin euron
arvosta, mikä oli messujen uusi ennätys.
Menestystä lisäsi kodinkoneiden mukanaolo messuilla ensimmäistä kertaa.
Tapahtuma kokoaa saman katon alle
paitsi kaikki alan merkittävät edustajat ja
päättäjät, myös suuren määrän elektroniikasta kiinnostuneita kuluttajia. IFA on monipuolinen tapahtuma, jossa ovat edustettuina kaikki alan tärkeimmät segmentit
42
ja tuotteet. Messut tarjoavat loistavan tilaisuuden tutustua alan uusimpiin ja mitä
mielikuvituksellisimpiin innovaatioihin ja
trendeihin. IFA onkin jo sinällään elämys
ja kokemisen arvoinen tapahtuma.
Esillä ovat mm. seuraavat tuotteet:
Televisiot
• DVD- ja videolaitteet
• Kotiteatterit
• Kotipalvelimet ja tallentimet
• Audio- ja hifi-laitteet
• Isot kodinkoneet
• Pienet kodinkoneet
• Kamerat
• MP3-soittimet
• Pelit ja ohjelmat
• Muistiratkaisut
• Tiedotusvälineet
• Satelliitit, verkot ja kaapelit
•
•
•
•
Kiinteät puhelimet
Matkapuhelimet
Navigaattorit
Näyttelyä täydentää myös tänä vuonna
erittäin monipuolinen ja korkeatasoinen
oheisohjelma lukuisine esitelmineen,
seminaareineen ja konsertteineen.
Messut ovat avoinna 4.-9.9.2009
perjantaista keskiviikkoon klo 10.0018.00. n
Hallitilaa vapaana 10.000 m2
Lyypekin kaupunkisatamassa (Nordlandkai)
myös osa tilasta vuokrattavissa
Lisätietoja messuista
www.ifa-berlin.com
Pääsylippuja sekä lisätietoja
muistakin Berliinin messuista:
Pia Knuuttila
p. (09) 6122 1223
[email protected]
Deutsch-Finnischer Handel
Lisätietoja: Saksalais-Suomalainen Kauppakamari
2·2009
Deutsch-Finnischer Handel
2·2009
[email protected], p. (09)6122 1231
43
BUSINESS CENTER
HELSINKI
Büroräume in Top-Lage zu vermieten
Die Deutsch-Finnische Handelskammer hat das AHK Business Center Helsinki eingerichtet,
das deutschen Unternehmen bzw. ihren finnischen Tochtergesellschaften als idealer
Standort zur Bearbeitung des finnischen Marktes dienen soll. Das AHK Business Center
Helsinki, das sich im Eigentum der Kammer befindet, zeichnet sich durch folgende Vorteile aus.
200 m vom Kamppi-Zentrum
High Speed Internet Zugang
400 qm Gesamtfläche
Fertiger Telefonanschluss
Noch sechs freie Büroräume
Personen- und Lastaufzug
Einzelflächen 10-25 qm
Regelmäßige Büroreinigung
Hell und freundlich
Küche, sanitäre Einrichtungen
Vollständig renoviert
Objektschutz
Auf Wunsch möbliert
Tiefgarageneingang 30 m
Klimaanlage
Monatsmiete: 24 € pro qm
Annankatu 25 – 00100 Helsinki
Den Mietern des AHK Business Centers Helsinki stehen darüber hinaus maßgeschneiderte Dienstleistungen der Deutsch-Finnischen
Handelskammer, wie Kundenbuchhaltung, Fiskalvertretung, Personalverwaltung, zu Sonderkonditionen zur Verfügung.
Weitere Informationen: [email protected], Tel. +358 9 61221217